Transcript
SKÁBMAGOVAT
2016
KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
SKÁBMAGOVAT
2016
KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
Bargojoavku | Työryhmä | Working Group: Dáiddalaš jođiheaddji | Taiteellinen johtaja | Artistic Director: Jorma Lehtola Festivála jođiheaddji | Festivaalijohtaja| Festival Director: Ánne-Kirste Aikio Festivála buvttadeaddji | Festivaalituottaja | Festival Assistant: Sunna Nousuniemi Skábma-filbmaguovddáža plánejeaddji | Skábmaelokuvakeskuksen suunnittelija | Coordinator of the Skábma Indigenous Peoples’ Film Centre: Tarja Porsanger Veahkkebuvttadeaddji | Apulaistuottaja | Associate Producer: Juha Länsman Mánáid ja nuoraid Skábmagovat| Lasten ja nuorten Skábmagovat | Skábmagovat for Children and Youngsters: Xia Torikka & Kaisa Tapiola-Länsman Teknihkka | Tekniikka | Technical Coordinator: Joonas Saari & Janne Lappalainen & Erkki Feodoroff & SOGSAKK Jorgaleaddjit | Kääntäjät | Translators: Kaija Anttonen & Pentti Pieski Visuálalaš plánen | Visuaalinen suunnittelu | Visual design: Stina Roos & Hannu Tikkanen Muohttahuksen | Lumirakentaminen | Snow building: Kauko Ljetoff Neahttasiiddut | WWW-sivut | Website: Katja Anttonen 2
Ruhtadeaddjit | Tukijat | Financers: Suoma Sámediggi • Sámiráđđi • Lapin taidetoimikunta • Inarin kunta • Opetus- ja kulttuuriministeriö • Suomen kulttuurirahasto, Lapin rahasto • Taiteen edistämiskeskus • Koneen säätiö • Jenny ja Antti Wihurin rahasto • Suomen elokuvasäätiö
Skábmagovat Tel. +358409666318 www.skabmagovat.fi Bileahttavuovdin | Liput | Tickets: Siida FIN-99870 ANÁR | INARI Tel. +358 (0)400 898 212 skabmagovat.fi
Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma rievdadusaide | Järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelmanmuutoksiin | The organisers reserve the rights to make changes in the programme. Bargojoavku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga doarjjasearvvi stivrra láhttuid.
Bileahtat | Liput | Tickets 6 € Giitosat | Kiitokset | Thanks to: imagineNATIVE / Jason Ryle • NMAI / Cindy Benitez • Yangon Film School / Johanna Huth • Tuula Mehtonen • Giron Sámi Teáhter • International Sámi filbmaguovddáš / Anne Lajla Utsi • Yle Sápmi ‘
Ságastallandilálašvuođat nuvttá | Keskustelutilaisuudet ilmaisia | Discussions are free Musihkkadáhpáhusaid ja teáhterčájálmasa bileahtaid hattit leat sierralagánat, ja bileahtat vuvdojuvvojit dáhpáhusaid oktavuođas | Musiikkitapahtumien ja teatteriesityksen lippujen hinnat vaihtelevat, ja liput myydään tapahtumien yhteydessä. | Ticket prices of the music and theatre events vary and the tickets are available at the events.
Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtoistyöntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä. The working group wants to thank the volunteers and the snow building team of the festival, as well as the board members of the Friends of Sámi Art.
Sámi Dáidaga Doarjjasearvi rs. Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry. 3
Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat Njealját máilbmi boahtá fas oktii Anárii máinnastit – 28 iešguđetge gillii. Jahkásaččat dat viidu. Skábmagovat fállá 18. jagiinis ođđa vejolašvuođaid guovlalit earret eará Ásiai: Burma ja Bangladesh álgoálbmogat ja maid Japána ainut leat movttiidan filbmadahkamis. Nu maiddái Krim tatárat, guđet lea dahkan fikšuvnna Haytarma, muitalusa tatáraálbmoga bággofárreheamis 1944, mii jáhkkimis boahtá bohciidahttit ságastallama Anárisge. USA navajot leatge johtán guhkes geainnu filbmadahkamis ja sin joavkkus ollu filmmaid dahkan Blackhorse Lowe boahtá Anárii čuvget dán jagi váldotemá. Ain muhtumin álgoálbmotfilmmat fitnet skoalkkuheamen stuorra máilmmi uvssaid, davvin ovdamearkka dihte ee. Amanda Kernella Stoerre vaerie, vuosttáš sámi filbma mii beasai mielde beakkán Sundance-festivála prográmmii. Dahje dat, ahte maoribagadalli Taika Waititi vampyrakomediija What We Do In the Shadows báifáhkka gávnnai geainnus Helssega teáhteriidda.
4
Taiteellisen johtajan tervehdys Mannan jagi áigge Davviriikkaid ráđis lea boahtán politihkalaš doarjja Internašunála Sámi Filbmainstituhta ruhtadeapmái. Dat lea buorre ođas, daningo sámi filbma beroštahttá máilmmis: dan oinniimet Turku riikkaidgaskasaš girjemeassuin ja dat maid lei ImagineNative váldotemán máilmmi stuorimus álgoálbmogiid filbmafestiválas Kanadas Torontos. Álgoálbmogiid áksil doaibma ja unnánaččaid mielde gaska váldokultuvrraid diđolašvuhtii oatnu. Dainna leage vuot oktii áigi rokkastit liegga bivuid skábes ja vuolgit dálveidjii geahččat mii máilmmi álbmogiin lea váimmus. Kulturguovddáš Sajosa bahkka ođđa digitálaprojektora mielde Skábmagovat dolle ain šearradut boahtteáiggi guvlui. Buresboahtin njealját máilmmi govvarávdnjái! Jorma Lehtola dáiddalaš jođiheaddji
Neljäs maailma saapuu jälleen Inariin tarinoimaan – 28 eri kielellä. Joka vuosi se maailma laajenee. Skábmagovat tarjoaa 18. vuotenaan uusia ikkunoita muun muassa Aasiaan: Burman ja Bangladeshin alkuperäiskansat, jopa Japanin ainut, ovat pääsemässä elokuvanteon makuun. Samoin Krimin tataarit, joiden fiktio Haytarma tataarikansan pakkosiirrosta 1944 herättänee keskustelua Inarissakin. Yhdysvaltain navajot ovat jo pitkän tien kulkijoita, ja sen kokeneinta kaartia edustava Blackhorse Lowe saapuu paikan päälle valottamaan tämänvuotista pääteemaa. Aika ajoin alkuperäiskansojen elokuva kolkuttelee jo suurempia ovia, pohjoisena esimerkkinä mm. Amanda Kernellin Stoerre vaerie, joka pääsi ensimmäisenä saamelaiselokuvana maineikkaan Sundance-festivaalin ohjelmistoon. Tai se, että maoriohjaaja Taika Waititin vampyyrikomedia What We Do In the Shadows yllättäen löysi tiensä jopa Helsingin teattereihin.
Kuluneen vuoden aikana Pohjoismaiden neuvostolta on saatu poliittista tukea Kansainvälisen Saamelaiselokuvainstituutin rahoitustarpeille. Se on hyvä uutinen, koska saamelainen elokuva kiinnostaa maailmalla: sitä nähtiin viime syksynä niin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla kuin ImagineNativen pääteemana maailman suurimmalla alkuperäiskansojen elokuvafestivaalilla Kanadan Torontossa. Alkuperäiskansojen akseli toimii, ja vähä vähältä välimatka valtakulttuurien tietoisuuteen lyhenee. On siis aika jälleen kaivaa lämpimät töppöset kaapista ja lähteä talviyöhön katsomaan, mitä maailman kansoilla on sydämellään. Kulttuurikeskus Sajoksen upouuden digitaaliprojektorin myötä Skábmagovat suuntaa entistä kirkkaampaan tulevaisuuteen. Tervetuloa neljännen maailman kuvavirtaan! Jorma Lehtola taiteellinen johtaja
5
From the Artistic Director The Fourth World, a world that expands every year, comes to Inari again to tell its stories – in 28 languages this time. During its 18th anniversary, Skábmagovat opens up new windows to Asia, for example: the indigenous nations of Burma and Bangladesh, and even the Ainu of Japan, are developing their film industry. And the same applies to the Crimean Tatars, whose fiction film Haytarma on the deportation of the Tatars in 1944 will presumably give rise to discussion in Inari, too. The Navajos of the USA have made films for a long time, and one of the most experienced filmmakers of this nation, Blackhorse Lowe, will attend the festival this year, to introduce the audience to the Cinema of the Navajos. Every now and then an indigenous film knocks at bigger doors, too; a northern example of this is Amanda Kernell’s Stoerre vaerie, which was the first Sámi film to be included in the program of the famous Sundance Festival. Another example is the vampyre comedy What We Do In the Shadows by Maori Taika Waititi finding, surprisingly, its way even to the theatres of Helsinki.
6
Festivála suodjaleaddji dearvvuođat In the past year, the Nordic Council gave its political support for the financing of the International Sámi Film Institute. This is good news, as Sámi Cinema arouses great interest out in the world: last autumn, Sámi films were both shown at the Turku International Book Fair and spotlighted at the ImagineNative, the world’s biggest indigenous film festival held in Toronto. The axis between indigenous peoples works, and the distance to the awareness of dominant cultures gets shorter little by little. Thus, it is again time to get the warm felt boots from the wardrobe and venture into the winter night to see what the different nations of the world have on their minds. With a brand new digital projector at the Cultural Centre Sajos, Skábmagovat heads for a future that is brighter than ever.
Mii eallit máilmmis, gos dárbu olbmuid gaskanas ipmárdussii sihke iešguđetgelágan kultuvrraid ja eallinoainnuid gaskasaš gulahallamii lea stuorát go vejolaččat goassige ovdal. Sođiide ja konflivttaide sihke riggodagaid ja buresbirgema eahpedásseárvosaš juohkáseamis lea váimmožis goittotge dušše guokte oassebeali, olmmoš – mun ja nubbi olmmoš – don. Vaikke man iešguđetláganat livččiimet, fertet mii oahppat deaivat nuppi olbmot ovdagáttuid haga ja iskat addet su sajádaga. Álgoálbmot – ja vehádatkultuvrraid dáidda addá midjiide uvssaid oahpásnuvvat sihke ođđa olbmuide ja addá maiddái ođđalágan vugiid guorahallat eallima, luonddu ja servodaga. Skábmagovat –filbmafestivála temán lea 2016 navajoindiánačearda ja Burma álgoálbmogat. Festivála olles prográmma čohkkejuvvo filmmain, maid bagadalli,
buvttadeaddji dahje giehtačálli gullá man nu álgoálbmotjovkui. Skábmagovat buktá filbmadáidaga bokte oidnosii álgoálbmot- ja vehádatkultuvrraid, ja fállá stuorra gehččiidjoavkkuide vejolašvuođa viiddidit máilmmioainnuset, oahpásnuvvat álgoálbmotjoavkkuid oktagas olbmuid áddejumiide sihke oahppat seammás maid juoidá ođđasa alddis. Sámi dáidaga doarjjasearvi lea ovttasbargoguimmiidisguin bargat vuot oktii mihtilmas barggu go lea ollašuhttán Skábmagovat –festivála lágideami. Duhát giitosat buohkaide geat leat lágidan dáhpáhusa sihke sávvamis skápma govat báhcet millii buot Anárii galbmaseamos dálvái boahtán festiválagussiide!
Jenni Haukio
Welcome to the image flow of the Fourth World! Jorma Lehtola Artistic Director
7
Festivaalin suojelijan tervehdys Elämme maailmassa, jossa tarve ihmisten väliselle yhteisymmärrykselle sekä erilaisten kulttuurien ja elämänkatsomusten väliselle dialogille on suurempi kuin kenties koskaan aiemmin. Sotiin ja konflikteihin sekä vaurauden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakautumiseen liittyvän kuohunnan keskiössä on lopulta vain kaksi osapuolta, ihminen - minä sekä toinen ihminen - sinä. Olimmepa sitten kuinka erilaisia tahansa, on meidän opittava kohtaamaan toinen ihminen ennakkoluuloitta ja asettumaan hänen asemaansa. Alkuperäis- ja vähemmistökulttuurien taide avaa meille ovia tutustua sekä uusiin ihmisiin että uudenlaisiin tapoihin tarkastella elämää, luontoa ja yhteiskuntaa. Skábmagovat -elokuvafestivaalin teemana 2016 ovat navajo-intiaanikansa sekä Burman alkuperäiskansat. Festivaalin koko ohjelmisto keskittyy elokuviin, joiden
8
Greeting by the Patron of the Festival ohjaaja, tuottaja tai käsikirjoittaja kuuluu johonkin alkuperäiskansaan. Skábmagovat tuo elokuvataiteen välityksellä näkyväksi alkuperäis- ja vähemmistökulttuureita, tarjoten suurelle yleisölle mahdollisuuksia avartaa maailmankatsomustaan, tutustua alkuperäiskansoja edustavien yksilöiden näkökulmiin sekä oppia samalla uutta myös itsestään. Saamelaistaiteen tukiyhdistys yhteistyökumppaneineen on jälleen tehnyt mittavaa työtä mahdollistaessaan Skábmagovat -festivaalin järjestämisen. Tuhannet kiitokset kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuneille sekä mieleenpainuvia kaamoksen kuvia kaikille Inarin sydäntalveen saapuville festivaalikävijöille!
Jenni Haukio
We live in a world where the need for understanding between people and dialogue between different cultures and world-views is perhaps greater than ever. In the heart of the turbulence created by wars, conflicts and the inequal distribution of wealth and wellbeing, there are, in the end, only two parties: a human being – me – and another human being – you. No matter how different we are, we need to learn to meet other people without prejudice and to have empathy for them. Art created by indigenous and minority cultures gives us the opportunity to learn more about new people and ways of looking at life, nature and society. In 2016, the Skábmagovat Film Festival spotlights the Navajo nation and the indigenous peoples of Burma. The entire programme of the festival consists of films that have an indigenous director, producer or screenwriter.
Through the art of Cinema, Skábmagovat makes indigenous and minority cultures visible, providing the public with the chance of widening their world-views, getting to know the perspectives of indigenous individuals and learning at the same time more about themselves. The Friends of Sámi Art and its partners have, once again, done a fine piece of work by making the Skábmagovat Festival possible. Thousands of thanks to all those who have been involved in the arranging of the festival, and unforgettable images of the endless night to everyone visiting the festival in the heart of the winter in Inari!
Jenni Haukio The First Lady of Finland
9
SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVAL SKÁBMAGOVAT AIKATAULU
D U O R A S TAT 21.1.2016 SIIDA 15.30
SAJOS
SKÁBMAGOVAT TIMETABLE
13.00
AASIA SALLITTUA JA KIELLETTYÄ The Bag 9’ Sicigorousawa un cironnop 14’ Maw Theng Gaari 61’
NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS Ashkii Ba Hozoni 08’ Minor Disturbance 04’ Hey Indian 19’ Floating 09’ Bikes 14’ Shush 09’ Shimásáni 15’
15.00
KANADA I EMBARGO I First Contact 08’ b. Dreams 11’ Cepanvkuce Tutcenen 08’ The White Tiger 08’ Savage 06’ ?E?anx 10’ Tsi Tkahéhtayen 12’
SÁPMI II SÁPMI GOES TORONTO Biegga savkala duoddariid duohken lea soames 10’ Ruovggas bieggás 08´ Sieidi 23’ A Sámi in the City 08’ Girdilan 03’ Trambo 04’ Vilda duottar 06’ Min mormor och jag 12´ Vuoiŋŋalaš cummá 05’ Sammakko joka oli aika ruma 05’ Eahparaš 07’ Áhpi 04’
17.00
AUSTRALIA MUSTAN TEATTERIN VOIMA Tjawa Tjawa 12’ The Redfern Story 57’
NAVAJO II KOLME TARINAA TOIVOSTA Drunktown’s Finest 95’
AVAJAISET Nitahkôtân (I have arrived) 4’ Fievrrut 3’ Ka Mitshelitakuess Auass 4’ Sáhtán ja máhtán 4’
21.00
GIRON SÁMI TEÁHTER Reáktor
B E A R J A D AT 22.1.2016 SIIDA
10
SAJOS
GUOVSSAHASTEÁHTER
ENNEN KISOJA: POROJEN PARISSA Porot kuuluvat tuulelle 40’ Boazodoalli čalmmiiguin 20’
18.00
SIIDA
09.00
KESKUSTELUTILAISUUS
11.00
AMERICAS: CHILESTÄ KANADAAN Challwan Kvzaw 07’ El Sueño de Sonia 14’ Katary – Stand Up! 18’ Kuychi Pucha 08’ Nuestro Hogar 05’ Ištiŋma – To Rest 09’ Balmoral Hotel 10´ Mia 08’ Clouds of Autumn 15’
SAJOS
SÁPMI I: SOGSAKK ESITTÄÄ Miel 21’ May of the Black Hmong 13’ Heijastamattomin askelin 07’ Merja 14’ Hangover Sápmi 31’ Hate Slash Love 16’
GUOVSSAHASTEÁHTER
GUOVSSAHASTEÁHTER
18.45
SÁPMI III: LET’S YOIK! Videodearvvuođaiguin juoiggadit máilmmi buorebun. NUVTTÁ Videotervehdykset joikaavat maailmaa paremmaksi. MAKSUTON Video greetings yoik the world a better place. FREE
20.30
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ Tuktumit 4’ The Routes 4’ Call and Response 5’ Catalina y el Sol 15’ We are still here 3’
22.00
SKÁBMASOMÁT: AILU VALLE, AMOC & TRIO BOOGIEMEN & DJ TUUBAZZ - PaPaNa
11
L ÁV VA R D AT 23.1.2016 SIIDA 10.00 BURMA AAMURUSKON SÄTEITÄ Lady of the Lake 22’ Solomon 24’ When the Boat Comes In 30’ Last Kiss 22’
KANADA II: EMBARGO II Roberta 09’ Aviliaq 15’ Sky World 08’ Bihttoš 12’ Intemperance 15’
12.00 AASIA SALLITTUA JA KIELLETTYÄ (RERUN) The Bag 9’ Sicigorousawa un cironnop 14’ Maw Theng Gaari 61’
SÁPMI IV: IDENTITEETIN RAJAMAAT Turisteme 09’ Stoerre vaerie 15’ Jahki ii leat jagi viellja 12’ Suvi West: Spárruoabbán (ennakkoensiilta) 67’
14.00 PACIFIC HUUTOJA JA KUISKAUKSIA Taniwha 04’ Karroyul 15’ Ow What! 15’ Dark Whispers 09’ Kumu Hina – A Place in the Middle 25’
NAVAJO III VALON JÄLJILLÄ Chasing the Light 77’
16.00 KANADA I: EMBARGO I (RERUN) First Contact 08’ b. Dreams 11’ Cepanvkuce Tutcenen 08’ The White Tiger 08’ Savage 06’ ?E?anx 10’ Tsi Tkahéhtayen 12’
SÁPMI V LAULAVAT KIELET Amoc - Vuosmuš 30’ Ima hutkosat–12 musiikkivideota 36’
18.00 AUSTRALIA MUSTAN TEATTERIN VOIMA (RERUN) Tjawa Tjawa 12’ The Redfern Story 57’
KANADA III LAULUJA ROHKEUDESTA Mr Sanderson 09’ Fire Song 85’
20.30
12
SAJOS
22.00
S OT N A B E A I V I 24.1.2016 GUOVSSAHASTEÁHTER
SAAMELAISIA YÖSSÄ Snölejoninna 04’ Guovssahas oaidná du 12’ Bivdoáigi 7’ Bihttoš 12’ NIILLAS HOLMBERG & ŠUVVABOJÁT PLAYS VEIJO LÄNSMAN & DJ TUUBAZZ - PaPaNa
SIIDA
SAJOS
10.00 KANADA II EMBARGO II (RERUN) Roberta 09’ Aviliaq 15’ Sky World 08’ Bihttoš 12’ Intemperance 15’
NAVAJO IV RESERVAATISTA AVARUUTEEN Report 04’ Flat 08´ I Lost My Shadow 04’ Bert & Weiwei: Time 2014 14’ Conversion 09’ Bloodlines 11’ 6th World 5’
12.00 AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN (RERUN) Challwan Kvzaw 07’ El Sueño de Sonia 14’ Katary – Stand Up! 18’ Kuychi Pucha 08’ Nuestro Hogar 05’ Ištiŋma – To Rest 09’ Balmoral Hotel 10´ Mia 08’ Clouds of Autumn 15’
UKRAINA KYYNELTEN TIE Haytarma 87’
14.00 NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS (RERUN) Ashkii Ba Hozoni / Happy Boy 08’ Minor Disturbance 04’ Hey Indian 19’ Floating 09’ Bikes 14’ Shush 09’ Shimashani 15’
BURMA AAMURUSKON SÄTEITÄ (RERUN) Lady of the Lake 22’ Solomon 24’ When the Boat Comes In 30’ Last Kiss 22’
16.00 SÁPMI VI VIELÄ KERRAN (RERUN) Miel 21’ Guovssahas oaidná du 12’ Turisteme 9’ Stoerre vaerie 15’ Jahki ii leat jagi viellja 12’
PACIFIC HUUTOJA JA KUISKAUKSIA (RERUN) Taniwha 04’ Karroyul 15’ Ow What! 15’ Dark Whispers 09’ Kumu Hina – A Place in the Middle 25’
GUOVSSAHASTEÁHTER
13
PROGRÁMMA LOHKANRÁVA OHJELMAN LUKUOHJE
HOW TO READ THE PROGRAM
CLOUDS OF AUTUMN
FILMMA NAMMA ELOKUVAN NIMI NAME OF FILM
ČÁJEHANBÁIKI ESITYSPAIKKA VENUE BAGADALLI OHJAAJA DIRECTOR
FILMMA GUHKKODAT ELOKUVAN KESTO DURATION
VÁLMMAŠTUVVANJAHKI VALMISTUMISVUOSI YEAR
ČÁJÁHUSA NAMMA ESITYKSEN NIMI NAME OF SCREENING
GUOVSSAHASTEÁHTER;
Muohtateáhter, Lumiteatteri, Snowtheatre
ESITYSPAIKAT VENUES
SIIDA;
ČÁJEHANÁIGI ESITYSAIKA TIME
RIIKA/GUOVLU MAA/ALUE COUNTRY/AREA
ČÁJEHANBÁIKKIT
Sámemusea & Luondduguovddáš, Saamelaismuseo & Luontokeskus, Sámi Museum & Nature Centre SAJOS;
GIELLA KIELI LANGUAGE Kanada, 2015, 15’ | Trevor Mack | tsi | eng
Guoskkaheaddji muitalus gánddas, gean oabbá boahtá geasselupmui ásodatskuvllas. Ovdal nu lagaš oabbá lea rievdan, ja seammá galgamuš lea gánddas ovddabealde, go son olle skuvlaahkái. Koskettava tarina pojasta, jonka sisko tulee kesälomalle sisäoppilaitoksesta. Kerran niin läheinen sisko on muuttunut, ja sama kohtalo odottaa poikaa, kun hän tulee kouluikään. A touching story about a boy whose sister comes home from the residential school for summer. Once so close a sister has changed, and the same fate awaits the boy when he becomes of school age.
Sámekulturguovddáš, Saamelaiskulttuurikeskus, Sámi Cultural Centre
TEKSTEN TEKSTITYS SUBTITLES GOVVADUS SÁMEGILLII
GIELLAOANÁDUSAT KIELILYHENTEET
KUVAUS SUOMEKSI
DESCRIPTION IN ENGLISH
LANGUAGE ABBREVIATIONS
ainu=ainu
hak=hakha chin
mao=maori
bur= burma
hav= havaiji
map = mapudungun
cha= chakma
inn = innu
moh= mohawk
cre = cree
inu = inuktitut
nav= navajo
eng = eaŋgalasgiella englanti, english
kac= kachin
nor = dárogiella, norja, norwegian
fin = suomagiella suomi, finnish
kic = kichwa
fre = franska, ranska french gir=girrimae
14
ket = ketšua kri= qırımtatar gili, krimintataari kuk= kukatja lak=lakota
spa = spánska, es panja, spanish swe = ruoŧŧagiella, ruotsi, swedish tsi = tsilhqot’in
rus = ruošša, venäjä, russian sme= davvisáme giella, pohjoissaame, northern sámi 15
Käsivarren paliskunnan poromiehet ja -naiset puhuvat suunsa puhtaaksi poronhoidon tilasta, uhista ja haasteista uuden dokumentin ennakkonäytöksessä. Samalla he avaavat kulttuurinsa erityispiirteitä, kuten vahvaa yhteisöllisyyttä ja vanhaa sidettä maahan.
Aslak Paltto esittelee tulevaa dokumenttiaan poromiehen arjesta niin Sallivaaran paliskunnassa kuin Norjassa ja Ruotsissa. Viiden vuoden aikana koottu materiaali kuvaa mm. petojen aiheuttamia vahinkoja, lain radikaalia muuttumista sekä Norjan ja EU-maiden välisiä eroja poronhoidossa.
Reindeer herders from the Käsivarsi Herding Cooperative in the northwestern corner of Finland speak out on the situation, threats and challenges of reindeer herding in a sneak preview of a new documentary. They also reflect on distinct features of their culture such as strong communality and the old ties to land.
Aslak Paltto tells about the documentary he is working on on the everyday lives of herders in the Sallivaara Herding Cooperative, but also in Norway and Sweden. The material – covering five years – deals with, for example, radical changes in legislation, damages caused by predators and the differences between Norway and the EU countries as regards reindeer husbandry.
2 1 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
Aslak Paltto buktá ovdan boahttevaš dokumeanttas badjealbmá árgabeaivvis Sállevári bálgosis ja Norggas ja Ruoŧas. Viđa jagi áigge čohkkejuvvon materiála govvida ee. návddiid dahkan vahágiid, lága radikála rievdama sihke Norgga ja EU-riikkaid gaskasaš earuid boazodoalus.
AVAJAISET
21.1. 15:30 SIIDA
ENNEN KISOJA POROJEN PARISSA
Giehtaruohttasa bálgosa badjealbmát ja -nissonat hállet njálmmiid guorusin boazodoalu dilis, áitagiin ja hástalusain ođđa dokumeantta ovdačájáhusas. Seammás sii rahpet kultuvrraset sierraiešvuođaid, dego nana searvvušvuođa ja boares čatnasa eatnamii.
FIEVRRUT
Kanada 2015, 4’ | Moe Clark | cre, eng
Sápmi/Suomi 2015, 3’ | Inger-Mari Aikio | sme
Métis-jietnadáiddar Moe Clark gealdá giittushymnna lundui ja giitevašvuhtii.
Biila, mohtorgielká, sihkkel, spárka ja bulkor – Niillasa mielas daiguin lea hirbmat somá hurgguhit. MÁILMMI VUOSTTASEAHKET
Métis-äänitaiteilija Moe Clark virittää kiitoshymnin luonnolle ja kiitollisuudelle.
Auto, moottorikelkka, polkupyörä, potkuri ja pulkka – Niillas tykkää huristella niillä kaikilla. MAAILMAN ENSI-ILTA
Moe Clark, a Metis sound artist, strikes up a hymn of praise for Nature.
Car, snowmobile, bike, kick sled and sledge: Niillas likes to whizz around on all of them. WORLD PREMIERE
AVAJAISET
Sápmi/Suomi, 2015, 20’ | Aslak Paltto | sme, fin eng | fin
21.1. 15:30 SIIDA
16
Suomi, 2015, 39’ | Päivi Kapiainen-Heiskanen | fin
NITAHKÔTÂN
2 1 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
BOAZODOALLI ČALMMIIGUIN
ENNEN KISOJA POROJEN PARISSA
POROT KUULUVAT TUULELLE
17
Varjonukketeatteri kertoo, miten kaikella mitä teemme on seurauksensa. EUROOPAN ENSI-ILTA.
Ailu Valle räppää. Sáhtán ja máhtán kertoo ihmisen sisäisestä voimasta, jota symboloivat videossa keltainen väri, tuli ja aurinko. Sisäinen voima ja nämä tunnusmerkit liittyvät ruumiissa solar plexus -chakraan, joka sijaitsee navan korkeudella. MAAILMAN ENSI-ILTA
Everything we do has its consequences according to this piece of shadow puppet theatre. EUROPEAN PREMIERE
Ailu Valle raps. Sáhtán ja máhtán tells about the inner power of a person which is symbolised in the video by yellow, fire and the sun. The inner power and these symbols are, in the body, connected with the chakra Solar Plexus, which is situated by the navel. WORLD PREMIERE
22.1. 11:00 SAJOS
SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ
2 1 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
AVAJAISET
Ailu Valle ráppe. Sáhtán ja máhtán muitala olbmo siskkáldas fámus. Siskkáldas fámu symbolan videos leat fiskes ivdni, dolla ja beaivváš. Siskkáldas fápmu ja dát symbolat laktojuvvojit olbmo gorudis solar plexus chakrai, mii lea olbmo nábi bokte. MÁILMMI VUOSTTASEAHKET
MAY OF THE BLACK H’MONG
Sápmi/Suomi, 2015, 21’ | Xia Torikka | sme | fin
Sápmi/Suomi, 2015, 13’ | Mika Aleksandroff | eng, fin | fin
Mánnávuođa duovdagiin jođedettiin gollečeahppi Samuel Valkeapää smiehttá soga, luonddu ja árbevieru mearkkašumi alccesis. Giehtaduoji láhkai kultuvrage ii sáhte darvánit doložii, dat ferte čuovvut áiggi.
Lo Thi Mei muitala hmong-bearražis eallimis smávva Lào Chain gilis Vietnamas. Skuvllaid vázzima, turismma ja interneahta mielde nissonat leat háliidišgoahtán eallimisttis eanet go dušše mánáid, juobe vuolgit eret ruovttugilis.
Lapsuuden maisemia kiertäessään kultaseppä Samuel Valkeapää pohtii suvun, luonnon ja perinteen merkitystä itselleen. Käsityön tavoin kulttuurikaan ei voi juuttua menneeseen, sen on elettävä tätä päivää.
Lo Thi Mei kertoo hmong-perheensä elämästä pienessä Lào Chain kylässä Vietnamissa. Koulunkäynnin, turismin ja internetin myötä naiset ovat alkaneet haluta elämältään muutakin kuin lapsia, jopa lähteä kylästä.
Visiting his childhood region, goldsmith Samuel Valkeapää reflects on what family, nature and heritage mean for him. Handicraft cannot cling to the past. Nor can culture: it has to live in the present.
Lo Thi Mei tells about the life of her H’mong family in a small village, Lào Chai, in Vietnam. With the introduction to schooling, tourism and the internet, women now expect more than just children of their lives: they may even want to leave the village.
22.1. 11:00 SAJOS
Suoivvadohkkáteáhter muitala, mo buot áššiin maid mii dahkat, lea čuovvumušas. EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET.
MIEL
SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ
Sápmi/Suomi, 2012, 4’ | Tarmo Lehtosalo, Ailu Valle, Raquel Rawn | sme
AVAJAISET
18
Kanada, 2015, 4’ |Isabelle Kanapé | inn | eng
SÁHTÁN JA MÁHTÁN
2 1 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
KA MITSHELITAKUESS AUASS
19
Čižžeborasdávda moive eallima, árvvut jorret jorggubeliid ja rievdada smávimusge áššiid dehálažžan. Buohccán ii goittotge álo mearkkaš buot áššiid nohkama. Dat sáhttá maiddái nanosmuhttit.
Utsjokelainen Hildá haaveilee muusikon urasta. Hänen äitinsä Ulla Pirttijärvi-Länsman on tunnettu muusikko. Hildá opiskelee opettajaksi. Tuleeko musiikista hänen työnsä ja miten hän haluaa musiikillaan vaikuttaa? MAAILMAN ENSI-ILTA.
Rintasyöpä mullistaa elämän, kääntää arvot päälaelleen ja muuttaa pienimmätkin asiat tärkeiksi. Sairastuminen ei kuitenkaan aina tarkoita kaiken loppua. Se voi myös vahvistaa.
Hilda from the northernmost part of Finland dreams of becoming a musician. Her mother, Ulla Pirttijärvi-Länsman, is a well-known musician. Hildá is studying to become a teacher. Will music become her work, and what does she want to achieve with her music? WORLD PREMIERE
Breast cancer shakes up one’s life, turning values around and making the smallest things important. However, illness doesn’t always mean the end of everything. It can also make one stronger.
22.1. 11:00 SAJOS
SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ
22.1. 11:00 SAJOS
SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ
Ohcejohkalaš Hildá niegada musihkkára karriearas. Su eadni Ulla Pirttijärvi-Länsman lea dovddus musihkkár. Hildá studere oahpaheaddjin. Boahtágo musihkas su bargu ja mo son háliida musihkainis váikkuhit? MÁILMMI VUOSTTASEAHKET.
HATE SLASH LOVE
Sápmi/Suomi, 2015, 31’ | Ville Fofonoff | sme, fin | fin
Sápmi/Suomi, 2015, 15’ | Elmeri Härkönen | eng | fin
Golbma sámenieidda ráhkkanit boares nissoniid gárvvásmuvvanrituálii, juhkkibargguide. Go rituálii gullet ee. juhkan ja juoigan, de áššit hárve mannet áibbas plánaid mielde.
Redos lea bahás miella. Boahttevuođa teknologiija vehkiin son ja su boahttevaš eamit vurkeba govvamuittuideaskka ovddeš eallimis. Muittut oktasaš mannanáiggis rahpagohtet sivaid bahás millii. MÁILMMI VUOSTTASEAHKET
Kolme saamelaisneitoa valmistautuu vanhaan naisten valmistautumisrituaaliin, juhkkibarguihin. Koska rituaaliin kuuluu mm. juomista ja joikaamista, asiat harvoin sujuvat aivan suunnitellusti.
Redon on paha olla. Tulevaisuuden teknologian avulla hän ja hänen tuleva vaimonsa Ella tallentavat muistikuviaan edellisestä elämästä. Muistot yhteisestä menneisyydestä alkavat avata syitä pahaan oloon. MAAILMAN ENSI-ILTA
Three Sámi ladies are getting ready for a women’s preparation ritual, juhkkibargu. As the old ritual consists of, for example, drinking and yoiking, things seldom go as planned.
Redo is angst-ridden. With the help of future technology, he and his wife-to-be Ella record their memories from their earlier lives. With memories of their common past, reasons for the angst begin to unfold. WORLD PREMIERE
22.1. 11:00 SAJOS
Sápmi/Suomi, 2015, 14’ | Miikka Miinala | fin | eng
22.1. 11:00 SAJOS
20
Sápmi/Suomi, 2015, 7’ | Jonne Järvinen | fin | eng
HANGOVER SÁPMI
SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ
MERJA
SÁPMI I SOGSAKK ESITTÄÄ
HEIJASTAMATTOMIN ASKELIN
21
Kylänvanhin Florencio opettaa kalastustaitojaan kahdelle mapuche-lapselle, jotka ovat innoissaan saamastaan opista.
Sonia Mamani opettaa Capachican intiaaninaisia valmistamaan perinteisiä perulaisia ruokia.
Elder Florencio passes on his knowledge of fishing to two Mapuche children, who receive his teachings with enthusiasm.
Sonia Mamani teaches indigenous women in Capachica how to cook traditional Peruvian dishes.
22.1. 11:00 SIIDA
Sonia Mamami oahpaha Capachican indiánanissoniid gohkket árbevirolaš perulaš biepmuid.
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
22.1. 11:00 SIIDA
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
Elder Florencio sirdá guollebivdodieđus guovtti Mapuche mánnái, geat čuovvuba oahpahusa movttegit.
KUYCHI PUCHA
Venezuela, 2014, 18’ | Awki Esteban Lema | spa, kic | eng
Ecuador, 2014, 8’ | Segundo Fuerez | ket | eng
Esteban áddjá ja áhkku muitaleaba sutnje máidnasiid mat bukte sutnje dovddu kultuvrralaš ja máddariidda gullevašvuođas.
Eadnerohki vuoigŋa doalvu unna nieidda magihkalaš báikái arvedávggi don beallái, gos eallin ja jápmin deaividit.
Estebanin isovanhemmat kertovat pojalle tarinoita, jotka hänet tuntemaan itsensä osaksi omaa kulttuuriaan ja yhteisöään.
Edesmenneen äidin henki johtaa pienen tytön maagiseen paikkaan sateenkaaren tuolla puolen, missä elämä ja kuolema kohtaavat.
Esteban’s grandparents tell him stories that bring him a sense of cultural and ancestral belonging.
The spirit of the late mother guides a little girl to a magic place beyond the rainbow where life and death meet
22.1. 11:00 SIIDA
Peru, 2015, 14’ | Diego Sarmiento | spa, ket | eng
KATARY - STAND UP
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
Chile, 2015, 7’ | Collectice of Mapuche Youth Escuela de Cine y Comunicación Mapuche del Aylla Rewe Budi | map, spa | eng
22.1. 11:00 SIIDA
22
EL SUEÑO DE SONIA
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
CHALLWAN KVZAW
23
Lakotaalmmái čoavdá máŋggamohkagis gaskavuođas áhčiinis Pine Rigde reserváhtas Mátta-Dakotas.
Emberan kyläyhteisö Panamassa käy kamppailua maansa, perinteisen elämäntapansa ja oikeuksien puolesta levottomasti muuttuvassa maailmassa. EUROOPAN ENSI-ILTA.
Lakotamies ratkoo monimutkaista suhdettaan isäänsä Pine Ridgen reservaatissa Etelä-Dakotassa.
People in the Embera community of Panama testify about their constant struggle to preserve their land and have their rights acknowledged.EUROPEAN PREMIERE
A Lakota man reflects on his complex relation to his father in the Pine Ridge Reservation in South Dakota.
22.1. 11:00 SIIDA
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
22.1. 11:00 SIIDA
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
Embera gillesearvvuš Panamas dáistala eatnamis, árbevirolaš eallinvuogis ja vuoigatvuođaidis beales máilmmis mii nuppástuvvá leabuheapmin. EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET.
Kanada | Canada, 2015, 10’ | Wayne Wapeemukwa | –
MIA
Kanada | Canada, 2015, 8’ | Amanda Strong, Bracken Hanuse Corlett | –
Balmoral Hotel lea eallinmuitalus eamiálbmot seksabargis Vancouvera nuorttabeale guovddážis, muitaluvvo dánsuma bokte.
Gáhttadáiddár Mia mále badjellunddolaš fáttáid, mat eallájit, dassái go son ieš rievdá luossan, mii figgá máhccat nuskon gávpogis ruovttoluotta mehciide. Nuorra animašuvnna čeahppi lea máhccan.
Elokuva on tanssin muotoon puettu elämänkerta Vancouverissa toimivan seksityöläisen elämästä.
Katutaiteilija Mia maalaa yliluonnollisia aiheita, jotka heräävät eloon, kunnes hän itse muuttuu loheksi, joka yrittää palata saastuneesta kaupungista takaisin metsiin. Nuori animaation taituri on palannut.
Balmoral Hotel is the life story of a First-Nations sex-worker from Vancouver’s Downtown Eastside, told through dance.
Street artist Mia paints supernatural themes that become alive, until she herself turns into a salmon that tries to return back to the forest from the polluted city. The young master of animation is here again.
22.1. 11:00 SIIDA
USA, 2013, 8’ | Andres Torres–Vives | eng, lak | eng
22.1. 11:00 SIIDA
24
Panama, 2014, 4’ | Detsy “Mara” Barrigon , Iván Jaripio | spa | eng
BALMORAL HOTEL
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
IŠTIŊMA – TO REST
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
NUESTRO HOGAR
25
Lihkolaš almmái oahpásmuvvá navajonissonii, guhte lea báhtaran ordnejuvvon náittoslihtu, muhto oahpásmuvvan ii ovdán áibbas vurdojuvvon vuogi mielde.
Koskettava tarina pojasta, jonka sisko tulee kesälomalle sisäoppilaitoksesta. Kerran niin läheinen sisko on muuttunut, ja sama kohtalo odottaa poikaa, kun hän tulee kouluikään.
Onnellinen mies tutustuu järjestettyä avioliittoa pakenevaan navajonaiseen, mutta tutustuminen ei suju aivan odotetulla tavalla.
A touching story about a boy whose sister comes home from the residential school for summer. Once so close a sister has changed, and the same fate awaits the boy when he becomes of school age.
A happy man learns to know a Navajo woman who is escaping from an arranged marriage, but things don’t go quite as expected.
22.1. 13:00 SAJOS
NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS
22.1. 11:00 SIIDA
AMERICAS CHILESTÄ KANADAAN
Guoskkaheaddji muitalus gánddas, gean oabbá boahtá geasselupmui ásodatskuvllas. Ovdal nu lagaš oabbá lea rievdan, ja seammá galgamuš lea gánddas ovddabealde, go son olle skuvlaahkái.
HEY INDIAN
USA, 2006, 4’ | Blackhorse Lowe | eng
USA, 2007, 19’ | Blackhorse Lowe | eng
Navajoalmmái vánddarda reserváhta čađa New Mexicos musihkkavideos, mii lea dahkkon The Dust Dive -jovkui.
Go Sally Little Feather guođđá Buddy WhiteGuy, de son vuolgá doaivvuhis oahppomátkái vai šattašii “doarvái indiánan” ja oaččošii fas ráhkkása ruovttoluotta.
Navajomies vaeltaa halki reservaatin New Mexicossa brooklyniläisen The Dust Dive -bändin musiikkivideossa.
Kun Sally Little Feather lemppaa Buddy WhiteGuyn, tämä lähtee epätoivoiselle opintomatkalle tullakseen ”riittävän intiaaniksi” ja voittaakseen mielitiettynsä takaisin.
A Navajo man travels through a reservation in New Mexico in a music video by the band The Dust Dive from Brooklyn.
When Sally Little Feather dumps Buddy WhiteGuy, he sets out on a desperate study trip to become “enough of an Indian” in order to win back her love.
22.1. 13:00 SAJOS
USA, 2000, 8’ | Blackhorse Lowe | nav |eng
22.1. 13:00 SAJOS
26
Kanada, 2015, 15’ | Trevor Mack | tsi | eng
MINOR DISTURBANCE
NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS
ASHKII BA HOZONI
NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS
CLOUDS OF AUTUMN
27
Sihkkeltuvrra nieiddaid čalmmiid ovddas nuppástuvvá árpmuhis dáistaleapmin, go báikki ala ihtá nubbi sihkkel.
Hyödytön keskustelu saavuttaa eeppiset mittasuhteet.
Polkupyöräretki tyttöjen silmien alla muuttuu armottomaksi kaksintaisteluksi, kun paikalle saapuu toinen pyörä.
Redundant conversation reaches epic proportions.
A bike ride in front of girls’ eyes turns into a pitiless duel as another bike arrives.
22.1. 13:00 SAJOS
NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS
22.1. 13:00 SAJOS
NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS
Joavdelas háleštallan ovdána epihkalaš viidodagaide.
SHIMÁSÁNI
USA, 2003, 9’ | Blackhorse Lowe | eng
USA, 2009, 15’ | Blackhorse Lowe | nav | eng
Navajobearraša nieida lea gártan veahkaválddálaš olmmošgaskavuhtii. Dasto nieidda viellja Shush máhccá reserváhttii.
Bálkkašuvvon čáhppesvilges ealligova vuođđun leat bagadalli áhku nuorravuođabeaivvit 1920-logus. Nuorra nisu ferte mearridit, joatkágo árbevirolaš eallinvuogi másániin (áhkuinis) vai vuolgágo ohcat ođđa eallima “váriid don bealde”.
Navajoperheen tytär on ajautunut väkivaltaiseen ihmissuhteeseen. Sitten tytön veli Shush palaa reservaattiin.
Palkittu mustavalkoinen elokuva pohjautuu ohjaajan isoäidin nuoruuspäiviin 1920-luvulla. Nuoren naisen on päätettävä, jatkaako perinteistä elämäntapaa másáninsa (isoäitinsä) kanssa vai lähteekö etsimään uutta elämää ”vuorten tuolta puolelta”.
The daughter of a Navajo family has descended in a violent relationship. Then her brother Shush returns to the reservation.
This award-winning black-and-white film is based on the youth of the director’s grandmother in the 1920s. The young woman must choose whether to continue the traditional way of life with her grandmother or to go and look for a new life “beyond the mountains”.
22.1. 13:00 SAJOS
USA, 2007, 14’ | Blackhorse Lowe | eng
22.1. 13:00 SAJOS
28
USA, 2008, 9’ | Blackhorse Lowe | eng
SHUSH
NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS
BIKES
NAVAJO I BLACKHORSE EXPRESS
FLOATING
29
Higashiyama is the home of foxes, polluted by humans. The fox mother must go far, to the villages of people, to find food for her cubs in a story written by Koji Yuki, an Ainu artist.
22.1. 13:00 SIIDA
AASIA
While construction workers build an extension next door, Lahu lady Daw Nar Ku quietly creates a strikingly patterned traditional Lahu bag.
SALLITTUA JA KIELLETT YÄ
22.1. 13:00 SIIDA
SALLITTUA JA KIELLETT YÄ
AASIA
Higashiyama on kettujen koti, jonka ihmiset ovat saastuttaneet. Kettuäidin on lähdettävä kauas ihmisten kyliin saadakseen poikasilleen ruokaa ainutaiteilija Koji Yukin kirjoittamassa tarinassa.
Sápmi/Norja, 2006, 9’ | Elle Sofe Henriksen | sme | eng
Eananguovlobearraša dáistaleapmi geafivuođa vuostá oažžu ođđa doaivvačuotnama, go isit buktá sihkkela gillái. Bangladesha vuosttas eamiálbmogiid gillii dahkkon guhkes ealligovva, iežas riikkas sensura bokte gildojuvvon, bajida riikka eanemus olgguštuvvon etnalaš joavkku almmolašvuhtii. SUOMA VUOSTTASEAHKET.
Synnøve Persena divttas inspirašuvnnas fidnen nuorra pára dánsamátki miehtá áiggi ja sámekultuvrra.
Maalaisperheen kamppailu köyhyyttä vastaan saa uuden toivonkipinän, kun mies tuo polkupyörän kylään. Bangladeshin ensimmäinen alkuperäiskansojen kielellä tehty pitkä elokuva, omassa maassaan sensuurin kieltämä, nostaa maan syrjityimmän etnisen ryhmän valokeilaan. SUOMEN ENSI-ILTA.
Synnøve Persenin runosta inspiraationsa saanut tanssimatka halki ajan ja saamelaiskulttuurin.
A family in the countryside gets a glimpse of hope in its struggle to cope with poverty, when a man brings a bicycle to the village. The first indigenous-language long film made – that has also been sensored – in Bangladesh brings the most oppressed ethnic group of the country into the spotlight. FINNISH PREMIERE.
A young couple dances through time and space enjoying the wonders of the sky, passing objects and people that connect them to their Sámi ancestors, in a film inspired by a poem by Synnøve Persen.
SÁPMI II
Kun naapuritaloa laajennetaan, lahu-nainen Daw Nar Ku ompelee hiljaa perinteisen lahu-laukun kauniine koristeineen.
Bangladesh, 2015, 61’ | Aung Rakhine | cha | eng
22.1. 15:00 SAJOS
Higashiyama lea riebaniid ruoktu, man olbmot leat nuoskkidan. Riebaneadni ferte vuolgit guhkás olbmuid giliide vai oažžu biepmu čivggaidasas muitalusas, man ainudáiddár Koji Yuki lea čállán.
BIEGGA SAVKALA DUODDARIID DUOHKEN LEA SOAMES
SÁPMI GOES TORONTO
Dan botta go huksejeaddjit leat viiddideamen ránnja dálu, Lahu nisu Draw Nar Ku duddjo jaska Lahu lávkka, mas lea čalbmáičuohcci govus.
22.1. 13:00 SIIDA
Japani, 2014, 14’ | Tune Sugihara | ainu | eng
MAW THENG GAARI
AASIA
30
Myanmar, 2012, 9’ | Thet Su Hlaing | –
SALLITTUA JA KIELLETT YÄ
THE BAG
SICIGOROUSAWA UN CIRONNOP
31
An old woman wanders through the landscape of which she is part and watches her when watching some tourists at the sacrificial stone. The film is a tribute to the silent and a declaration of love for forefathers, who passed on the wisdom which nature etched on their skins.
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI II
A poetic story about the hard decision that the director has to make. When his father suddenly dies, she inherits his reindeer and earmark. For the father, reindeer were his life; for the daughter, they become a dream unfulfilled, as she has asthma and is allergic to animals.
Vanha nainen vaeltaa maisemassa, johon hän kuuluu. Hän katselee, mitä turistit tekevät seidan luona. Elokuva on kunnianosoitus hiljaisuudelle ja esivanhemmille, jotka välittivät lapsilleen luonnon heille antaman viisauden.
SÁPMI GOES TORONTO
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI GOES TORONTO
SÁPMI II
Runollinen kertomus ohjaajan vaikeasta päätöksestä. Kun hänen isänsä yllättäen kuoli, hän peri tämän porot ja poromerkin. Isälle porot olivat elämä, tyttärelle täyttymättömän kaipuun kohde astman ja eläinallergian takia.
Sápmi/Norja, 2011, 4’ | Niels Ovllá Dunfjell | eng
Mo don gohčodat ráhkadusaid, mat sárgot balvvaid, gávppiid čájáhusláse dahje konkrehta sámegillii. Urbána dutkanmátki doalvu nuorra sámenissona máhccat giellasis go son ohcá sániid govvet su otnábeaivve vásáhusaid.
Gávpoteallin luoiká leabuhis ravkasa sámi lávlu Ann Mari Andersena musihkalaš áibbašeapmái man sánit leat Berit Margrethe Oskal giehtačála.
Mitä pilvenpiirtäjä, näyteikkuna tai betoni on saameksi? Nainen kulkee halki kaupungin etsien sanoja, joilla ilmaista modernia asuinympäristöä.
Kaupunki antaa levottoman sykkeensä saamelaislaulaja Ann Mari Andersenin musiikilliselle kaipuulle Berit Margrethe Oskalin sanoin.
What do you call a skyscraper, a shopwindow or concrete in Sámi? An urban exploration leads a young Sámi woman to revisit her language, in search of the words to express her contemporary experience.
City life gives its restless pulse to the Sámi singer Ann Mari Andersen’s musical longing through the lyrics of Berit Margrethe Oskal (Sámi).
SÁPMI II
Boares nisu vánddarda čađa duovdagiid, maid oassi son ieš lea guhte geahččá su geahččamin turisttaid oaffargeađggi luhtte. Filbma lea gudnejahttin jaskatvuhtii ja ráhkisvuođadovddasteapmi máttarvánhemiidda geat sirde boahttevaš buolvvaide viisodaga, man luondu lei gohpan sin liikái.
Sápmi/Ruotsi, 2005, 8’ | Liselotte Wajstedt | sme, swe | eng
22.1. 15:00 SAJOS
Poehtalaš muitalus bagadalli váttis mearrádusas. Go su áhčči jápmá fáhkkestaga, nieida árbe áhčis ealu ja mearkka. Áhččái bohccot ledje visot, oppa eallin, niidii dat lea ollašuvakeahtes niehku su ástmá ja ealliallergiija dihtii.
GIRDILAN
SÁPMI GOES TORONTO
Sápmi / Ruoŧŧa | Sápmi/Ruotsi, 1996, 23’ | Åsa Simma
22.1. 15:00 SAJOS
Sápmi/Suomi, 2003, 8´ | Anne Marika Lantto | sme | eng
A SÁMI IN THE CITY
SÁPMI II
32
SIEIDI
SÁPMI GOES TORONTO
RUOVGGAS BIEGGÁS
33
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI II
SÁPMI GOES TORONTO
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI GOES TORONTO
SÁPMI II
Sápmi/Norja, 2009, 5’ | Gjert Rognli | eng
Poehtalaš dokumeanttas ealligova dahkki batná mánnávuođamuittuid áhkustis smihttojuvvon gođaldahkan ja su liikomis vuovdesámi kultuvrra árbevieruide. Filbma muittuha min, ahte mii leat ealli oktavuohta min máttuid eallimii.
Homoseksuálavuohta leamašan tabu sámekultuvrras. Dát mearrasámi bagadalli eksperimentála filbma deattuha, ahte maiddái Davvi-Norggas, earáláganvuođa galggašii oaidnit positiivva resursan.
Runollinen dokumenttielokuva, jossa nivoutuvat yhteen ohjaajan lapsuudenmuistot hänen isoäidistään sekä lämpö, jota hän tuntee metsäsaamelaisia perinteitä kohtaan. Elokuva muistuttaa, että me muodostamme elävän linkin esivanhempiemme elämään.
Homoseksuaalisuus on ollut tabu saamelaisessa kulttuurissa. Merisaamelaisen ohjaajan lyhytfilmi painottaa, että Ruijassakin erilaisuus pitäisi nähdä voimavarana.
A poetic documentary thoughtfully weaves together the filmmaker’s childhood memories of her grandmother and her love of the traditions of Forest Sámi culture. The film reminds us that we are the living connection to the lives of our ancestors.
Homosexuality has been a taboo in the Sámi community. The experimental short film by a Sea Sámi director emphasises that being different should be seen as a resource in Northern Norway, too.
SÁPMI II
Two Sámi guys from the wild highlands, a farm boy and a reindeer herder, meet. There are disagreements and conflicts, but it’s not easy to be angry at another person in a small community.
Sápmi/Ruotsi, 2006, 13’ | Ann-Christine Haupt | swe | eng
22.1. 15:00 SAJOS
Indigenous people have to take care of their wellbeing even if the circumstances are severe.
Kaksi villin tunturin poikaa, talollinen ja poromies, kohtaavat. Syntyy riitaa ja epäsopua, mutta vihanpito ei ole helppoa pikku paikassa.
VUOIŊŊALAŠ CUMMÁ
SÁPMI GOES TORONTO
Alkuperäiskansojen on huolehdittava hyvinvoinnistaan karuissakin olosuhteissa.
Guokte sámi albmá, eanandoalli ja boazodoalli, guhte ássaba meahcceguovllus, deaivvadeaba. Vaikke leat sierramielalašvuođat ja konflivttat de ii leat nu álki vašuhit nuppi smávva servošis.
22.1. 15:00 SAJOS
Eamiálbmogat fertejit fuolahit iežaset ájiheamis vaikko livččii mo garra dilli.
Sápmi/Norja, 2009, 6’ | Johan Ante Utsi, Inga Marie Risvik, Elle Marja P. Eira, Yvonne Thommassen, Anne Merete A. Gaup, Håkon Isak Vars | sme | eng
MIN MORMOR OCH JAG
SÁPMI II
34
Sápmi/Suomi, 2013, 4’ | Marja Helander | –
VILDA DUOTTAR
SÁPMI GOES TORONTO
TRAMBO
35
Eahpáraš, a dangerous spirit of a newborn child that has died soon after birth, haunts people and wants to be baptised and given a name.
22.1. 15:00 SAJOS
It is not easy to be ugly in a world of beautiful frogs, especially if there are no love calls in your life.
SÁPMI II
Lapsivainaja, pian syntymänsä jälkeen kuolleen lapsen vaarallinen henki, vainoaa ihmisiä ja janoaa tulla kastetuksi ja ristityksi.
SÁPMI GOES TORONTO
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI GOES TORONTO
SÁPMI II
Ei ole helppoa olla ruma kauniiden sammakoiden maailmassa, varsinkaan, jos kaipaa rakkauden kurnutusta elämäänsä.
Australia, 2009, 8’ | Rima Tamou , Thomas Ryan Redcorn | gir | eng
“Olbmot leat dego mearra, dain ii leat loahppa.” Sofia Jannok gudnečájeheapmi, daidda geat vulge, ja jeđđen, daidda geat báhce. Muhto mii leat liikká dáppe.
Guovtti vieljaža eallin rievdá garrasit dan maŋŋá go soai meahcástettiin vuohttiba ártegis luottaid.
”Ihmiset ovat kuin aava meri. Heillä ei ole loppua.” Sofia Jannokin kunnianosoitus lähteneille ja lohdutus jälkeen jääneille. Mutta me olemme yhä täällä.
Kahden veljeksen elämä muuttuu rajusti, kun he törmäävät metsällä outoihin jälkiin.
“People are like oceans, they have no end.” Sofia Jannok’s tribute to those who left, and comfort to those left behind. But we are still here.
The lives of two brothers are drastically changed after they discover strange tracks while hunting.
KANADA I
Eahpáraš, easkariegádan jápmán mánná gopmahallá ja háliida gásttašuvvot ja oažžut nama.
Sápmi/Ruotsi, 2013, 4’ | Oskar Östergren | sme
22.1. 15:00 SIIDA
Ii leat álki leat romis cuoppu čáppa cubbuid máilmmis, eandalii jus eallimis eai leat ráhkisvuođa riŋgemat.
FIRST CONTACT
EMBARGO I
Sápmi/Norja, 2011, 7’ | Anne Merete Gaup | sme | eng
22.1. 15:00 SAJOS
Sápmi/Suomi, 2010, 4’ | Jouni West , Pia Mikkilä | –
ÁHPI
SÁPMI II
36
EAHPÁRAŠ
SÁPMI GOES TORONTO
SAMMAKKO, JOKA OLI AIKA RUMA
37
Romance and comedy come together to paint a contemporary portrait of love on a Navajo reservation.
Three young boys accompany their uncle to church and find out just how difficult it is to channel divine behavior.
Kanada, 2009, 6’ | Lisa Jackson | cre | eng
Urbána soalddát máhccá iežas čeardda ruovttuguvlui kultuvrralaš identitehtas ohcaleami dihtii.
1950-logu geassebeaivi ja nuorra nieida geahčada eananguovllu biilla maŋŋebeaŋkkas. Son fuobmá, ahte mearrebáikái ollen leage dušše ođđa álgu...
Kaupunkisoturi yrittää löytää kulttuuri-identiteettinsä palaamalla heimonsa kotiseudulle.
Nuori tyttö katselee muuttuvaa maisemaa auton takapenkillä 1950-luvun kesäpäivänä. Hänelle selviää, että perille pääsy onkin vain uusi alku...
An urban warrior returns to his tribal homeland in a quest to discover his cultural identity.
On a summer day in the 1950s, a young girl watches the countryside go by from the backseat of a car. She arrives to find that the end of her journey is only the beginning…
22.1. 15:00 SIIDA
KANADA I
Kolme nuorta poikaa lähtee setänsä kanssa kirkkoon. He huomaavat, ettei uskonnon oppeja ole kovin helppo toteuttaa käytännössä.
EMBARGO I
22.1. 15:00 SIIDA
EMBARGO I
KANADA I
Romantiikan ja komedian keinoin piirtyy kuva nykyajan rakkaudesta navajoreservaatissa.
Aotearoa/Uusi Seelanti, 2009, 9’ | Taika Waititi | eng
KANADA I
Golbma nuorra gándda manne eahkáseaset mielde kirkui ja fuobmájedje man váttis lea láhttet bassi báikki gáibidan vugiin.
SAVAGE
22.1. 15:00 SIIDA
Romantihkka ja komedia deaividit ja málejit portreahta modearna ráhkisvuođas navajoreserváhtas.
THE WHITE TIGER
EMBARGO I
USA, 2009, 12’ | Sterlin Harjo | cre | eng
22.1. 15:00 SIIDA
38
USA, 2009, 10’ | Blackhorse Lowe | nav | eng
KANADA I
CEPANVKUCE TUTCENEN
EMBARGO I
B. DREAMS
39
A hunter on horseback accidentally discovers a portal to the afterlife in this fantastical version of a true Tsilhqot’in story.
A mystical gardener harvests fruits from the earth that defy everyone’s expectations.
22.1. 17:00 SAJOS
NAVAJO II
Mystinen puutarhuri saa maasta hedelmiä, joiden kaltaista satoa kukaan ei odota.
KOLME TARINAA TOIVOSTA
22.1. 15:00 SIIDA
EMBARGO I
KANADA I
Ratsain metsästävä pyyntimies törmää sattumalta porttiin, jonka kautta pääsee tuonpuoleiseen. Fantasiaelokuva perustuu tositapahtumiin.
Australia, 2015, 12’ | Mark Moora | kuk | englanti
Golbma nuora ohcet identitehtaset ja nuppástusa garra eallimiiddis navajoreserváhtas New Mexicos. Stuibmideaddji Luther lea šaddamin áhččin ja garvá váttisvuođaid vai beassá soahtevehkii, čáppa transsohkabeallelaš Felixia háliida Miss Navajon ja adopterejuvvon kristtalaš Nizhoni figgá gávdnat biologalaš vánhemiiddis.
Nissonolbmogázzi vulge dološ Niehkoáiggis guhkás ruovttustis ohcat albmáid alccesis. Rasttildettiin sáttoábi Davveoarje-Austrálias sii guđđe maŋábeallai mearkkaid, maid ealligovvabagadalli, ngarti-boarráseamos Mark Moora vuolgá dál čuovvut.
Kolme nuorta etsii identiteettiään ja muutosta kovaan elämäänsä navajoreservaatissa New Mexicossa. Kapinoiva Luther on tulossa isäksi ja välttelee ikävyyksiä päästäkseen armeijaan, kaunis transsukupuolinen Felixia haluaa Miss Navajoksi ja adoptoitu kristitty Nizhoni yrittää löytää biologiset vanhempansa.
Joukko naisia lähtee muinaisella Uniajalla kauas kotoaan etsimään miehiä itselleen. Ylittäessään laajaa aavikkoa Luoteis-Australiassa he jättävät jälkeensä merkkejä, joita elokuvaohjaaja, ngarti-vanhin Mark Moora nyt lähtee seuraamaan.
Three young Native Americans look for their identities and strive to escape the hardships of life in a Navajo reservation in New Mexico. Luther, a rebellious father-to-be, tries to avoid hassle in order to get into the army, Felixia, a transsexual beauty, wants to become Miss Navajo, and Nizhoni, an adopted Christian, tries to find her biological parents.
A group of women sets out in the ancient Dreamtime to look for men for themselves far from home. As they cross over the wide desert in Northwest Australia, they leave traces that director and Ngarti elder Mark Moora now decides to follow.
AUSTRALIA
Suollemas šaddogárdebargi čoaggá heđemiid eatnamis ja dat suorggahit buohkaid.
USA, 2014, 95’ | Sydney Freeland | nav, eng
22.1. 17:00 SIIDA
Meahcásteaddji lea riidemin go fáhkkestaga gávdna luotta don beale eallimii dán dovddus Tshilqot-muitalusa fantasiijaveršuvnnas.
TJAWA TJAWA
MUSTAN TEATTERIN VOIMA
Kanada, 2009, 12’ | Zoe Leigh Hopkins | moh | eng
22.1. 15:00 SIIDA
40
Kanada, 2009, 10’ | Helen Haig-Brown | tsi | eng
DRUNKTOWN’S FINEST
KANADA I
TSI TKAHÉHTAYEN
EMBARGO I
?E?ANX
41
Kauniisti animoitu tutkimusmatka kalastuksen rooliin nunavutilaisen perheen elämässä.
The National Black Theatre, a political theatre that sprung up in the poorest slum of Sydney, in the 1970s, became an integral part of the Aboriginal equal rights movement. During its six years of activity it created – with theatre, dance and singing as its weapons – a political turbulence that left a permanent trace in Australian society.
A beautifully animated exploration into the role of fishing in the life of a family in Nunavut.
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Sydneyn köyhimmässä slummissa 1970-luvulla virinnyt teatteriliike, National Black Theatre, ankkuroitui väkevästi aboriginaalien kansalaisoikeustaisteluun. Kuuden toimintavuotensa aikana se – teatteri, tanssi ja laulu aseinaan – synnytti poliittisen turbulenssin jättäen pysyvän jäljen Australian yhteiskuntaan.
Čábbát animerejuvvon dutkanmátki guollebivddu sajádahkii nunavutalaš bearraša eallimis.
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
22.1. 17:00 SIIDA
MUSTAN TEATTERIN VOIMA
AUSTRALIA
Sydney geafimus slummas 1970-logus álgán teáhterlihkadus, National Black Theatre, roahkkasii nannosit aboriginálaid álbmotdáistaleapmái. Guđa doaibmajagis áigge dat – teáhter, dánsa ja lávlun vearjun – šaddadii politihkalaš eahpestáđisvuođa, mii guđii bissovaš luotta Austrália servodahkii.
Kanada, 2014, 4’ | James McDougall | eng
Kanada, 2014, 5’ | Craig Commanda | eng
Vuojedettiin sihkkeliin ruovttugilis čađa bagadalli deaivida muittuid dan olbmuin ja servoša sakka guoskkahan dáhpáhusain EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET
Elektrovnnalaš áigodaga anishnabe-musihkkár (bagadalli ieš) deaivida álbmogis árbevieru ihkku meahcis. EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET.
Pyöräillessään halki kotikylänsä ohjaaja kohtaa muistot sen ihmisistä ja yhteisöä järkyttäneistä tapahtumista. EUROOPAN ENSI-ILTA.
Sähköisen aikakauden anishnabe-muusikko (ohjaaja itse) kohtaa öisessä metsässä kansansa perinteen. EUROOPAN ENSI-ILTA.
When riding his bike through his home village, the director recalls its people and the events that once shook the village. EUROPEAN PREMIERE.
An Anishinaabe musician of the digital era – the director himself – faces features of his nation’s heritage in the forest at night. EUROPEAN PREMIERE
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Kanada, 2014, 4’ | Ippiksaut Friesen | –
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Austrália, 2014, 57’ | Darlene Johnson | eng
CALL AND RESPONSE
42
THE ROUTES
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
ᑐᒃᑐᒥᑦ (TUKTUMIT)
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
THE REDFERN STORY
43
Nuori Catalina vaeltaa valtavalla suola-aavikolla, joka isoäidin mukaan on syntynyt tarinankertojien kuivuneista kyyneleistä. Catalinan on muistettava kaikki isoäitinsä tarinat, koska tämän kuoltua on Catalinan vuoro kertoa niitä.
Aitojen takana, yhä hengissä. Sofia Jannokin tuore musiikkivideo
The young Catalina travels on an enormous salt desert that has, according to her grandmother, been born from the dried tears of story tellers. Catalina must remember all of her grandmother’s stories, as it will be her turn to tell them after her grandmother dies.
Behind fences, still alive. Sofia Jannok’s brand new music video
KANADA II
Áiddiid duohken, ain eallimin. Sofia Jannoka ođđa musihkkavideo
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
Nuorra Catalina vádjola issoras viiddis sálte-sáttoábis, mii áhku muitalusaid mielde lea šaddan máinnasteaddjiid goikan gatnjaliid bokte. Catalina ferte muitit buot áhkus máidnasiid, dasgo áhku jámedettiin lea Catalina vuorru muitalit daid.
AVILIAQ
Kanada, 2014, 9’ | Caroline Monnet | fre, inu | eng
Kanada, 2014, 15’ | Alethea Arnaquq-Baril | fra, inu | eng
Dálueamit ja áhkku Roberta sajáiduvvá funet servodahkii mii gáibida vuogáiduvvama. Láittasvuođa láivudeapmái son váldá veahkkin amfetamiinna.
1950-logu álggu Inuihta searvvuš, Aviliaq muitala máidnasa guovtti homofiilla nissona dáistaleamis eallit ovttas máilmmis, man jođihedje olggobeale olbmot.
Kotirouva ja isoäiti Roberta yrittää sopeutua ympäröivään yhteiskuntaan, mutta turvautuu amfetamiiniin päästäkseen eroon tylsistymisen tunteesta.
Elokuva tapahtuu 1950-luvun inuittiyhteisössä. Kaksi yhteisön lesboa yrittää pysytellä yhdessä kylässä, jota johtavat muualta tulleet.
Housewife and grandmother Roberta struggles to fit the conformist society she lives in and turns to amphetamine to cure her boredom.
Set in a 1950’s Inuit community, Aviliaq tells the story of two Inuit lesbians struggling to stay together in a new world run by outsiders.
KANADA II
Ruotsi, 2015, 3´ | Matti Aikio, Sofia Jannok | eng
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Argentina, 2015, 15’ | Anna Paula Hönig | spa, ket | eng
ROBERTA
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
44
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
CATALINA Y EL SOL
WE ARE STILL HERE MII LEAT AIN DÁPPE
45
Epätavallinen dokumentti pohtii saamelaisen isän ja tyttären monisyistä suhdetta. Ohjaaja tarkastelee mm. animaation ja vanhojen kuvien avulla vanhempiensa myyttistä rakkaustarinaa sekä miten se on sävyttänyt hänen rakkauskäsitystään vielä aikuisenakin.
A broken-hearted woman moves home to rebuild her life and give her young son roots through language and family.
An unconventional documentary explores the complex relationship between a Sámi father and daughter. Through animation and archival photos, the director delves into the dissolution of her parents’ mythic love story and how it has colored her perception of love in her adult life.
KANADA II
Murtunut nainen muuttaa kotiseudulle kootakseen elämänsä palaset yhteen ja antaakseen pojalleen juuret kielen ja suvun avustuksella.
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
KANADA II
Eahpedábálaš dokumeanta guorahallá sámeáhči ja su nieiddas mohkkás gaskavuođa. Animašuvnna, lávdelágideami ja arkiivagovaid bokte bagadalli čiekŋu vánhemiiddis myhtalaš ráhkisvuođamáidnasa moallaneapmái ja mo dat leat ivdnen su oainnu ráhkisvuhtii iežas rávisagis.
Kanada, 2014, 15’ | Lisa Jackson | eng
Myanmar, 2014, 22’ | Zaw Naing Oo | bur | eng
Jagi 1850 George Copway lei vuosttas indiána guhte almmustahtii iežas, Ojibway-álbmoga historjjá. Satiira ealáskahttá morálalaččat máŋggalágan muitalusa bagadalli álbmogis nuppástuvvi áiggiin.
Ráđđehusat, juobe soalddátráđđehusat, bohtet ja mannet, muhto Pyun Sun eananguovlogilli Moe Yun Gyi jávregáttiin mieigá nannosit árbevieruidasas, eandalii natipmiliidda.
George Copway julkaisi vuonna 1850 ensimmäisenä intiaanina kansansa, ojibwayden, historian. Satiirinen elokuva kertoo moraalin kannalta monisyisen tarinan hänen kansansa elämästä muutosten kourissa.
Hallitukset, jopa sotilashallitukset, tulevat ja menevät, mutta Pyun Sun maalaiskylä Moe Yun Gyi -järven rannoilla nojaa yhä vahvasti perinteisiinsä, ennen muuta nat-jumaliinsa.
In 1850, George Copway was the first Indian to publish a history of his nation, the Ojibway. A satire brings to life a morally complex story of his people living in changing times.
Governments, even military regimes, come and go, but the countryside village Pyun Sun on Lake Moe Yun Gyi goes on relying on its traditions, above all, the Nat spirits.
BURMA
Váimmu cuvken nisu fárre ruoktut hukset eallimis ođđasit ja fállá su nuorra gándii ruohttasiid ruovttu ja bearraša bokte.
LADY OF THE LAKE
AAMURUSKON SÄTEITÄ 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
Kanada, 2014, 12’ | Elle-Máijá Tailfeathers | sme | eng
INTEMPERANCE
Kanada, 2014, 8’ | Zoe Leigh Hopkins | moh | eng
KANADA II
46
BIHTTOŠ
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
SKYWORLD
47
A small fishing community on the coast of the province of Mon finds it increasingly difficult to make a living, as new legislation created by the government threatens to restrict the fishing season. The beautiful photography of the debut film directed by Khin Maung Kyaw reflects the fact that the director used to be a cinematographer who has shot more than 15 documentaries.
AAMURUSKON SÄTEITÄ 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
Solomon Thang Ding, a charismatic commander of the Chin National Front and the uncle of the director, talks about the change and the political reforms offered by the peace process in the Chin State, the poorest region in Myanmar.
BURMA
Pienen kalastajayhteisön kamppailu niukasta elannosta Monin maakunnan rannikolla vaikeutuu entisestään, kun hallituksen uudet lait uhkaavat rajoittaa pyyntikautta. Esikoisohjauksen komeat kuvat kertovat, että ohjaaja on alun perin kuvaaja, jolla on takanaan yli 15 dokumenttia.
Sápmi/Norja , 2014, 9’ | Mai-Lis Eira | sme, nor | eng
Kachin-nisu burgá divttaid ja dokumentára govaid bokte soađi dahkan persovnnalaš ja searvvušlaš tragediija, mii guoskkaha ain servošiid dálá konfliktaguovlluin.
Juohke gease sápmelaš párra Nils ja Risten Anna máhccaba Lákkonjárgiiii vuovdit mátkemuittuid turisttaide. Mii oažžu sudno máhccat álo?
Kachin-nainen purkaa runoina ja dokumentaarisina kuvina sodan tuomaa henkilökohtaista ja yhteisöllistä tragediaa, joka yhä koskettaa monia yhteisöjä nykyisillä konfliktialueilla.
Joka kesä saamelainen pariskunta Nils ja Risten Anna palaavat Isnestofteniin myymään matkamuistoja turisteille. Mikä saa heidät jatkuvasti palaamaan?
Through poems and documentary images, a Kachin woman unravels the personal and communal tragedy created by war that still affects many villages in the present areas of conflict.
Every summer, the Sámi couple Nils and Risten Anna come to Isnestoften to sell souvenirs to tourists. Why do they always come back?
AAMURUSKON SÄTEITÄ 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
BURMA
Solomon Thang Ding, Chinin Kansallisrintaman karismaattinen komentaja ja elokuvan ohjaajan setä, puhuu rauhanprosessin tarjoamasta muutoksesta ja poliittisista uudistuksista Myanmarin köyhimmällä alueella, Chinin maakunnassa.
Myanmar, 2013, 22’ | Seng Mai Kinraw | kac | eng
SÁPMI IV
Smávva guolásteaddjiservoša dáistaleapmi vátna ealáhusas Moni eanagotti rittus šaddá ain váddáseabbon, go ráđđehusa ođđa lágat uhkidit ráddjet sin bivdobaji. Vuosttasbagadallama fiinna govat muitalit, ahte bagadalli lea vuosttažettiin govvejeaddji, gii lea dahkan 15 dokumeantafilmma.
TURISTEME
23.1. 12:00 SAJOS
Solomon Thang Ding, Chinin Álbmotraddosa karismáhtalaš jođiheaddji ja ealligova bagadalli čeahci, hállá ráfiproseassa fállán nuppástusas ja politihkalaš ođastusain Myanmarin geafimus guovllus, Chinin eanagottis. (FUOM. Chin State).
LAST KISS
IDENTITEETIN RAJAMAAT
Myanmar, 2014, 30’ | Khin Maung Kyaw | bur | eng
AAMURUSKON SÄTEITÄ 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
Myanmar, 2014, 24’ | Anna Biak Tha Mawi | hakha chin | eng
BURMA
48
WHEN THE BOAT COMES IN
SOLOMON
49
Elle, 78, does not like Sámi but says she is a Swede. On returning, unwillingly, north to attend her sister’s funeral, she must face her shame and the truth about her identity.
Máhtte is a young reindeer herder, who has to face the present political difficulties with his father. FINNISH PREMIERE
23.1. 12:00 SAJOS
IDENTITEETIN RAJAMAAT
Máhtte on nuori poronhoitaja, joka kohtaa tämän hetken poliittiset vaikeudet yhdessä isänsä kanssa. SUOMEN ENSI-ILTA.
SÁPMI IV
23.1. 12:00 SAJOS
IDENTITEETIN RAJAMAAT
SÁPMI IV
Elle, 78, ei pidä saamelaisista, vaan väittää olevansa ruotsalainen. Kun hän vastahakoisesti palaa pohjoiseen siskonsa hautajaisiin, hän joutuu kohtaamaan häpeänsä ja totuuden identiteetistään.
Sápmi/Suomi, 2016, 67’ | Suvi West | sne, fin, eng | eng
USA, 2015, 77’ | Blackhorse Lowe | eng
Suvi oabbá Kaisa lea válljen geainnu, mii lea tabu konservatiivvalaš sámeservošis: ráhkisvuođas nuppi nissonii. Oaivegávpogis son lea dorvvus servoša kritihkas. Vuolggedettiin davás ohcat vástádusaid earáláganvuođa ballui oappážat deaivaba jaskkodeami muvrii. OVDAVUOSTTASEAHKET.
Riggs, nuonddahallan giehtačálli New Mexicos, vuolgá narkotihkkavuovdi ustibiinnis, Many Goats, mátkái, mas visot manná tragikomihkalaččat endorii. Muhto matge váttisvuođat eai sáhte jávkadit Riggs muittuid su ovddeš nieidaskihpáris.
Suvin sisko Kaisa on valinnut tien, joka konservatiivisessa saamelaisyhteisössä on tabu: rakkauden toiseen naiseen. Pääkaupungissa hän on turvassa yhteisön kritiikiltä. Lähtiessään pohjoiseen etsimään vastauksia erilaisuuden pelkoon sisarukset törmäävät vaikenemisen muuriin. ENNAKKOENSI-ILTA.
Riggs, masentunut käsikirjoittaja New Mexicosta, lähtee huumediilerikaverinsa Many Goatsin kanssa matkalle, jossa kaikki menee tragikoomisella tavalla pieleen. Mutta mitkään vastoinkäymiset eivät voi hävittää Riggsin muistoja ex-tyttöystävästään.
Suvi’s sister Kaisa has chosen a path that is taboo in the conservative Sámi community: the love for another woman. In the capital, she is safe from the critique of her home village. When the sisters travel north to look for the reasons behind the fear of being different they run into a wall of silence. PRE-PREMIERE
Riggs, a depressed screenwright from New Mexico, sets out, together with his drug dealer friend Many Goats, on a trip that goes wrong in a tragicomic way. But setbacks can never destroy Riggs’s memories of his ex-girlfriend.
NAVAJO III
Máhtte lea nuorra boazodoalli, gii deaivida áhčiinis dálá politihkalaš váttisvuođaid . SUOMA VUOSTTASEAHKET.
CHASING THE LIGHT
23.1. 14:00 SAJOS
Elle 78, ii liiko sápmelaččain, muhto čuoččuha leat ruoŧŧelaš. Go son vuostemielaiguin máhccá davás oappás rávvejaččaide, son ferte deaividit heahpaneamis ja duohtavuođa identitehtastis.
23.1. 12:00 SAJOS
Sápmi/Norja, 2015, 12’ | Mai-Lis Eira | sme | eng
IDENTITEETIN RAJAMAAT
50
Sápmi/Ruotsi, 2015, 15’ | Amanda Kernell | swe, sme | eng
SPÁRRUOABBÁN
VALON JÄLJILLÄ
JAHKI II LEAT JAGI VIELL JA
SÁPMI IV
STOERRE VAERIE
51
Beneath the fathomless depths of the pacific lie dragons and serpents that wait, simmering for their time… A futuristic tribal trance haka is smashing towards its own eternal freedom from Western sexual oppression.
An Aboriginal girl, lost and empty after the death of her mother, discovers her past in an unlikely place.
23.1. 14:00 SIIDA
PACIFIC
Äidin kuolemasta johtuva tyhjyyden tunne poistuu, kun aboriginaalityttö tulee sinuiksi menneisyytensä kanssa epätodennäköisessä paikassa.
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
23.1. 14:00 SIIDA
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
PACIFIC
Lohikäärmeet ja käärmeet odottelevat Tyynenmeren mittaamattomissa syvyyksissä otollista aikaa... Futuristisen haka-tanssin tavoitteena on vapautuminen länsimaisesta seksuaalisesta sorrosta.
Australia, 2014, 9’ | Ngaire Pigram | eng
12-jahkásaš maoribárdni ferte fuolahit su oappážiid smávva eananguovloservošis, muhto son niegada beaivvis, goas sáhttá áhčis láhkai ovddastit Ođđa Selándda álbmotvaláštallamis, rugbys.
Okto báhcán Debbia figgá oažžut eallimis fas rivttes luotta ala, muhto go tragihkalaš dáhpáhusaid sevdnjes savkalemiid ii sáhte báhtarit, son ferte gávdnat alddas buorráneami vuoimmi.
12-vuotiaan maoripojan on huolehdittava sisaruksistaan pienessä maalaisyhteisössä, mutta hän uneksii päivästä, jolloin isänsä tavoin edustaa Uutta Seelantia kansallisurheilulajissa, rugbyssa.
Yksin jäänyt Debbie yrittää saada elämäänsä takaisin raiteilleen, mutta kun traagisten tapahtumien tummia kuiskauksia ei voi paeta, hänen on löydettävä paranemisen voima itsestään.
A 12-year-old boy living in a small rural community must take care of his little brother and sister, but dreams of representing New Zealand in the national sport of rugby one day, following in his father’s footsteps.
Debbie, who has lost two sons, tries to find a way to cope, but as it’s impossible to escape the dark whispers of the tragical event, she has to find the power to heal in herself.
PACIFIC
Aboriginála nieida lea láhppon ja oarbbis eadnis jápmima maŋŋá, deaivida duogážis árvitmeahttun báikkis.
Aotearoa/Uusi Seelanti, 2015, 15’ | Michael Jonathan | mao, eng | eng
23.1. 14:00 SIIDA
Jaskesábi botnihis čiekŋalasas leat guovddit ja gearbmašat, mat vuorddašit sin áiggi... Futuristalaš čeardatránsa haka girdá iežas agálaš friijavuođas guvlui eret oarjemáilmmi seksuála soardimis.
DARK WHISPERS
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
Australia, 2015, 15’ | Kelrick Martin | eng
23.1. 14:00 SIIDA
52
Aotearoa/ Uusi-Seelanti, 2015, 4’ | Mika Haka | eng, mao | eng
OW WHAT!
PACIFIC
KARROYUL
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
TANIWHA
53
23.1. 16:00 SAJOS
LAULAVAT KIELET
When making his rap lyrics, rapper Amoc from Inari engages in important cultural activity: he creates new words for the Inari Sámi language that is only spoken by less than 300 people in the world.
SÁPMI V
Ho’onani dreams of leading her school’s hula group in Honolulu, but the group is only meant for boys. Fortunately, her teacher understands what it means to be in between the sexes. Together, they decide to show that the most important things in life arise from the head and the heart.
Ima Aikio mánáidmusihkkavideoid almmustahttindilálaš vuohta.
Ray Sanderson, 8-jahkásaš nieidda oktofuolaheaddji, manahii oainnu vearjoveahkaválddi geažil. Son ii goittotge leat nuonddahallan, muhto fállá geahččái ođđa vuogi oaidnit máilmmi. EUROOPAN ENSI-ILTA.
Ima Aikion lastenmusiikkivideoiden julkistustilaisuus.
Ray Sanderson, 8-vuotiaan tytön yksinhuoltaja, menetti näkönsä aseellisen väkivallan seurauksena, mutta ei antanut sen lannistaa itseään, vaan tarjoaa katsojalle uuden tavan nähdä maailma. EUROOPAN ENSI-ILTA.
The publishing of Ima Aikio’s children’s music videos.
Ray Sanderson, a single father of an 8-year-old girl, lost his vision as a result of gun violence, but was not depressed by this. Instead, he helps viewers to see the world differently. EUROPEAN PREMIERE
23.1. 14:00 SIIDA
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
PACIFIC
Rap-lyriikkaa tehdessään inarilainen Amoc tekee myös arvokasta kulttuurityötä: hän luo uutta sanastoa inarinsaamen kieleen, jota puhuu vain vajaat 300 ihmistä koko maailmassa.
Kanada , 2015, 9’ | Ray Sanderson & Terrie McIntosh | eng
KANADA III
Ho´onani haaveilee koulunsa hularyhmän johtamisesta Honolulussa, mutta ryhmä on vain pojille. Onneksi tytön opettaja ymmärtää, mitä on olla sukupuolten välimaastossa. Yhdessä he päättävät osoittaa, että tärkeimmät asiat elämässä nousevat päästä ja sydämestä.
Sápmi/Suomi, 2015 | Ima Aikio | sme
23.1. 18:00 SAJOS
Rap-sániid hutkkadettiin anárlaš Amoc bargá árvvolaš kulturbarggu: son dahká ođđa sániid anárašgillii, mas leat hállit dušše vádjit 300 olbmo oppa máilmmis.
MR. SANDERSON
LAULUJA ROHKEUDESTA
Ho´onani niegada skuvllas hulajoavkku jođiheamis Honolulus, muhto joavku lea dušše gánddaide. Lihkus nieidda oahpaheaddji ipmirda, makkár lea leat sohkabeliid gaskkamuttus. Ovttas soai mearrideaba čájehit, ahte deháleamos áššit eallimis badjánit oaivvis ja váimmus.
23.1. 16:00 SAJOS
Sápmi/Suomi, 2015, 30’ | Ima Aikio | sme | eng
LAULAVAT KIELET
54
USA, 2015, 25’ | Dean Hamer, Joe Wilson | eng, hav | eng
SÁPMI V
AMOC -VUOSMUŠ
IMA HUTKOSAT – 12 MUSIHKKAVIDEO
KUMU HINA A PLACE IN THE MIDDLE
55
Shane haluaa muuttaa reservaatista kaupunkiin aloittaakseen uuden elämän, jossa hän ei enää voi peitellä homoseksuaalisuuttaan. Traaginen tapaus lähipiirissä mullistaa elämän ja vaarantaa unelmien toteutumisen. Adam Garnet Jonesin ensimmäinen pitkä fiktio on voimauttava tarina identiteetistä ja rohkeudesta.
Miten gákti puetaan reilussa kolmessa minuutissa. Sofia Jannokin musiikkivideo.
Shane wants to move from the reservation to the city to start a new life in which he no longer can hide his homosexuality. A tragic event in his family shakes up his life – and may prevent his dreams from coming true. Adam Garnet Jones’s first long fiction film is an empowering story about identity and courage.
How to dress in traditional Sámi clothing in three minutes. Sofia Jannok’s music video.
SAAMELAISIA YÖSSÄ
Mo gákti nahkehuvvo badjelii badjelaš golmma minuhtas. Sofia Jannoka musihkkavideo.
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
23.1. 18:00 SAJOS
LAULUJA ROHKEUDESTA
KANADA III
Shane háliida fárret reserváhtas gávpogii vai beassá álggahit ođđa eallima, gos son ii šat sáhte čiehkat homoseksuálavuođas. Tragihkalaš dáhpáhus lagašbirrasis moive eallima ja áitá nieguid ollašuvvama. Adam Garnet Jones vuosttas guhkes fikšuvdna lea fámosmuhtti muitalus identitehtas ja roahkkatvuođas.
BIVDOÁIGI
Sápmi/Norja, 2015, 12’ | Sara Margrethe Oskal | sme | eng
Sápmi/Suomi/Norja , 2015, 7’ | Suohpanterror | sme, eng
Riidu etniin duššástuhttá nuorra nieidda. Mávssaheapmin son bákkuha unnavieljas mielde sevdnjes buolašidjii čierastallat. Fáhkkestaga gánda jávká...
Bivdoáigi lea Suohpanterrora ja Ylva -musihkkajoavkku performánsa, mii kritisere dan mo váldokultuvrrat ávkkástallet eamiálbmogiid kulturriggodagain. Performánsa oaivvilda, ahte Sámi čiŋaid suoládeapmi, ropmudahttin ja vuovdaleapmi ii joatkašuva garra reakšuvnnaid haga. MAILMMI VUOSTTASEAHKET
Riita äidin kanssa saa nuoren tytön turhautumaan. Kostoksi hän pakottaa pikkuveljensä pimeänä pakkasyönä mukaan kelkkamäkeen. Äkkiä poika katoaa…
A conflict with her mother makes a young girl feel frustrated. As a revenge, she takes her little brother sledding on a dark, cold night. Suddenly, the boy is gone...
Bivdoáigi on Suohpanterrorin ja Ylva-yhtyeen performanssiesitys, joka arvostelee sitä, miten valtakulttuurit hyväksikäyttävät alkuperäiskansojen kulttuuria. Jos saamelaisten vaatetuksen riisto, rumentaminen ja kaupustelu jatkuu, seurauksena voi olla voimakkaita reaktioita. MAAILMAN ENSI-ILTA Bivdoáigi is a performance by Suohpanterror and the band Ylva. It criticises the appropriation of indigenous cultures by the dominant cultures. If the exploitation, blemishing and selling of Sámi traditional clothing goes on, we may see strong reactions. WORLD PREMIERE
SAAMELAISIA YÖSSÄ
Sápmi/Ruotsi, 2015, 4’ | Sofia Jannok | swe
GUOVSSAHAS OAIDNÁ DU
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
Kanada, 2015, 85’ | Adam Garnet Jones | eng
SAAMELAISIA YÖSSÄ
56
SNÖLEJONINNA
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
FIRE SONG
57
Epätavallinen dokumentti pohtii saamelaisen isän ja tyttären monisyistä suhdetta. Ohjaaja tarkastelee mm. animaation ja vanhojen kuvien avulla vanhempiensa myyttistä rakkaustarinaa sekä miten se on sävyttänyt hänen rakkauskäsitystään vielä aikuisenakin.
Katkelma navajosäveltäjä Raven Chaconin sävellyksestä Report (2001) käsiaseille, haulikoille, revolvereille ja kivääreille.
An unconventional documentary explores the complex relationship between a Sámi father and daughter. Through animation and archival photos, the director delves into the dissolution of her parents’ mythic love story and how it has colored her perception of love in her adult life.
An excerpt of Navajo composer Raven Chacon’s composition Report (2001) for hand guns, shotguns, revolvers and rifles.
NAVAJO IV
Bihttá navajokomponistta Raven Chacon heivehusas Report (2001) pisttoliidda, hávláriidda, resolveriide ja givviriidda.
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
SAAMELAISIA YÖSSÄ
Eahpedábálaš dokumeanta guorahallá sámeáhči ja su nieiddas mohkkás gaskavuođa. Animašuvnna, lávdelágideami ja arkiivagovaid bokte bagadalli čiekŋu vánhemiiddis myhtalaš ráhkisvuođamáidnasa moallaneapmái ja mo dat leat ivdnen su oainnu ráhkisvuhtii iežas rávisagis.
HOVERBOARD
USA, 2003, 8’ | Nanobah Becker | eng
USA, 2012, 6’ | Sydney Freeland | eng
Guoskkahahtti muitalus eadnis ja nieiddas, ja sudno bahčasulolaš ávvudeamis.
Oainnedettiin ealligova Ruovttoluotta boahttevuhtii 2 ráđálaš nieida mearrida hutkat ovttas biebmoguovžžainis albma, doaibmi girdi rullalávddi.
Koskettava tarina äidistä ja tyttäresta ja heidän matkastaan syntymäpäiväjuhliin.
Nähtyään elokuvan Takaisin tulevaisuuteen 2 neuvokas tyttö päättää nallekarhunsa kanssa kehittää oikean, toimivan leijulaudan.
A moving tale of a mother and daughter, and their bittersweet celebration.
After watching the film Back to the Future Part 2, a resourceful girl decides, together with her teddybear, to create a real hoverboard that works.
NAVAJO IV
USA, 2015, 4’ | Blackhorse Lowe, Raven Chacon | –
FLAT
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
Kanada, 2014, 12’ | Elle-Máijá Tailfeathers | sme | eng
NAVAJO IV
58
REPORT
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
BIHTTOŠ
59
Laura Ortmanin (apašši) laulua Someday We’ll Be Together rytmittävät kohtaamiset New Yorkin metrossa navajotanssija Jock Soton askelin.
Navajotaiteilija Bert Benally kohtaa kiinalaisen taiteilijan ja toisinajattelijan Ai Weiwein New Meksikon Coyote Canyonissa ympäristötaideprojektin merkeissä.
Laura Ortman’s (Apašši) song Someday We’ll Be Together gets a rhythm from meetings with Jock Soto, a Navajo dancer, on New York subway platforms.
The Navajo artist Bert Benally meets the Chinese artist and human rights activist Ai Weiwei in Coyote Canyon, New Mexico, in connection with an environmental art project.
NAVAJO IV
Navajodáiddár Bert Benally deaivá kiinnálaš dáiddára ja nuppe láhkai jurddašeaddji Ai Weiwein Meksiko Coyote Canyonan birasdáiddaprošeavtta oktavuođas.
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
NAVAJO IV
Laura Ortman (apášša) lávlumii Someday We’ll Be Together addet ritmma deaivvadeamit New Yorka metros navajodánsu Jock Soto lávkkiiguin.
BLOODLINES
USA, 2006, 8’ | Nanobah Becker | nav | eng
USA, 2014, 11’ | Christopher Nataanii Cegielski | eng
Kristtalaš sárdnealbmái fitnan boaittobeale navajoriikka guovllus 1950-logus oaivvilda katastrofa bearrašii.
Go gumpe borrá gálbbi ealus, Dustin vieljainis jáhkká, ahte gumppe gottedettiin sii ánssášit garra áhčis gudnejahttima. Muhto go Dustin lea siktemin gumppe, de buot rievdá.
Kristittyjen lähetyssaarnaajien käynti syrjäisessä navajomaan kolkassa 1950-luvulla tietää perheelle katastrofia.
Kun susi syö vasikan karjasta, Dustin veljineen uskoo, että tappamalla suden he voittavat ankaran isänsä kunnioituksen. Mutta kun Dustin saa suden tähtäimeensä, kaikki muuttuu.
The visit of Christian missionaries to a remote corner of the Navajo lands in the 1950s results in a catastrophe for a family.
When a wolf eats up a calf, Dustin and his brothers believe that they can get their stern father’s respect by killing the wolf. But everything changes when Dustin gets the chance of shooting the wolf.
NAVAJO IV
USA, 2014, 14’ | Daniel Hyde, Blackhorse Lowe
CONVERSION
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
USA, 2011, 3’ | Nanobah Becker | eng
NAVAJO IV
60
BERT & WEIWEI: TIME 2014
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
I LOST MY SHADOW
61
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
NAVAJO IV
USA, 2012, 15’ | Nanobah Becker | eng
Ukraina, 2014, 87’ | Ahtem Seytablaev | kri, rus | eng, rus
Navajoastronáuhta Tazbah Redhouse girdá vuosttas gomuvuođagirdi mielde ásakeahtes Marsai, muhto amas niehku ovdal mátkki deaddá suoivanastá mátkki tv-ráidui dahkkon bihtás.
Jagis 1944 Krimi tatáraálbmot báhkkejuvvojedje šibitvovnnaide ja fievrreduvvojedje Gaska-Ásiai go ledje sivahuvvon nasismaovttasbarggus. Moatti jagis 40 proseantta álbmogis jápme nealgái, buohcuvuođaide dahje liigerahčamii. Vuosttas krimitatáragielat ealligovva lea váikkuheaddji govvádus tragihkalaš baggofárrema álgimis.
Navajoastronautti Tazbah Redhouse lentää ensimmäisen avaruusaluksen mukana asuttamaan Marsia, mutta outo uni ennen lähtöä varjostaa matkaa tv-sarjaan tehdyssä episodissa. Tazbah Redhouse, a Navajo astronaut, flies on the first spaceship to settle Mars, but a strange dream right before launch overshadows the journey in an episode of a TV series.
Vuonna 1944 Krimin tataariväestö pakattiin karjavaunuihin ja vietiin pakolla Keski-Aasiaan natsiyhteistyöstä syytettynä. Muutamassa vuodessa 40 prosenttia kansasta kuoli nälkään, sairauksiin tai liikarasitukseen. Ensimmäinen krimintataarinkielinen elokuva on vaikuttava kuvaus traagisen diasporan käynnistymisestä. In 1944, the Crimean Tatar community were packed into cattle cars and deported to Central Asia, accused of collaboration with the Nazis. In a few years, 40 percent of the nation died from starvation, diseases and exhaustion. The first film made in the Crimean Tatar language is an impressive depiction of how the tragic diaspora began.
REAKTOR-EAHKET SAJOSIS! Duorastat 21:00
UKRAINA
62
HAYTARMA
KYYNELTEN TIE 2 4 . 1 . 1 2 : 0 0 S A J O S
6 TH WORLD
Girona sámeteáhter buktá Skábmagovat-festivála lávddi ala guorba boahttevuođavišuvnnas Reaktor. Suoma čihččet atomfápmolágadus Anáris lea vuosttas mearkkašahtti energiijagáldu Sámis 1980logu Norgga maŋŋá. Go nákkáhallon fápmolágádusa reáktor beaškkeha, golbma olbmo báhtarit bahkkadievva suodjái. Vahkuid mielde heggii báhcin orru eahpesihkkar. Iešdovdu ciehpá, duššit doaivagat moallanit ja niegut šaddet áŧestusdilis. Sii jearahallat alddán ja nuppiin, geat sii leat, ja mii lea dehálaš servošii ja sápmelaččaide álbmogin... Anita Suikkari bagadallama vuođđun lea Kenneth Hætta giehtačálus. Váldorollain leat Sarakka Gaup, Paul Ol Jonah Utsi ja Anna Åsdell. Johan Olav Eira lea bidjan nuohtaid musihkkii ja biktasiid lea plánen Tiina Hauta-aho. Čájálmas lea davvisámegielat ja jorgaluvvon suomagillii.
REAKTORI-ILTA SAJOKSESSA! Torstaina 21:00 Kiirunan saamelaisteatteri tuo Skábmagovat-festivaalin lavalle karun tulevaisuusvisionsa Reaktorin. Suomen seitsemäs ydinvoimala Inarissa on ensimmäinen merkittävä energianlähde Saamenmaalla sitten 1980-luvun Norjan. Kun kiistellyn laitoksen reaktori räjähtää, kolme ihmistä pakenee täpötäyteen suojaan. Viikkojen myötä eloonjäänti näyttää epävarmalta. Omatunto jäytää, illuusiot murenevat ja unelmat sikiävät ahdistavassa tilanteessa. He kyselevät itseltään ja toisiltaan, keitä he ovat, ja mikä on tärkeätä yksilöille ja saamelaisille kansana… Anita Suikkarin ohjaus perustuu Kenneth Hættan käsikirjoitukseen. Pääosissa ovat Sarakka Gaup, Paul Ol Jonah Utsi ja Anna Åsdell. Musiikin on säveltänyt Johan Olav Eira ja puvut suunnitellut Tiina Hauta-aho. Esitys on pohjoissaamenkielinen ja käännetty suomeksi.
NIGHT WITH REÁKTOR IN SAJOS! Thursday at 21:00 The Giron Sámi Teahter from Sweden stages its stark vision of future, the play Reaktor, at the Skábmagovat Festival. The seventh Finnish nuclear power plant in Inari is the first bigger source of energy built in Sápmi since the hydroelectric power plant built in Norway in the 1980s. When the reactor of the controversial nuclear power plant explodes, three people escape to a packed shelter. As weeks pass, survival seems more and more uncertain. In deep distress, the three people find their consciences gnawing and illusions crumbling, but dreams are also born. They ask each other who they are and what is important for the individual and the Sámi as a nation... Anita Suikkari’s direction is based on Kenneth Hætta’s manuscript. The leading roles are played by Sarakka Gaup, Paul Ol Jonah Utsi and Anna Åsdell. The composer is Johan Olav Eira, and costumes have been designed by Tiina Hauta-aho. The play is acted in North Sámi, with the text projected in Finnish. 63
64
65
www.sogsakk.fi Menossa mukana SAKK:n medialinja! Mielde mad SOG meadialinnjá!
Jari Rissanen Autorentlapland Oy | Hertz International Franchisee
Tel: 020 555 2540
[email protected]
FILMMAT ELOKUVAT FILMS
BAGADALLIT OHJAAJAT DIRECTORS
8?E?ANX 40 6th World 62
Girdilan 33 Guovssahas oaidná du 57
Amoc - Vuosmuš 54 A Sámi in the City 33 Ashkii Ba Hozoni 26 Aviliaq 45 Áhpi 37
Hangover Sápmi 21 Hate Slash Love 21 Haytarma 62 Heijastamattomin askelin 20 Hey Indian 27 Hoverboard 59
Balmoral Hotel 25 Bert & Weiwei: Time 2014 60 b. Dreams 38 Biegga savkala duoddariid duohken lea soames 31 Bihttoš 46, 58 Bikes 28 Bivdoáigi 57 Bloodlines 61 Boazodoalli čalmmiiguin 16 Call and Response 43 Catalina y el Sol 44 Cepanvkuce Tutcenen 38 Challwan kvzaw 22 Chasing the Light 51 Clouds of Autumn 26 Conversion 61 Dark Whispers Drunktown’s Finest
53 41
Eahpáraš 36 El Sueño de Sonia 22 Fievrrut 17 Fire song 56 First Contact 37 Flat 59 Floating 28
I Lost My Shadow 60 Ima hutkosat 55 Intemperance 47 Ištiŋma - To rest 24 Jahki ii leat jagi viellja
50
Ka Mitshelitakuess Auass 18 Karroyul 52 Katary - Stand Up 23 Kumu Hina - A Place in the Middle 54 Kuychi Pucha 23 Lady of the Lake Last Kiss
47 49
May of the Black H’mong 19 Maw Theng Gaari 31 Merja 20 Mia 25 Miel 19 Min mormor och jag 35 Minor Disturbance 27 Mr. Sanderson 55 Nitahkôtân 17 Nuestro hogar 24 Ow What!
53
Porot kuuluvat tuulelle
16
Quite an ugly frog
36
Report 58 Roberta 45 Ruovggas bieggás 32 Savage 39 Sáhtán ja máhtán 18 Sicigorousawa un cironnop 30 Sieidi 32 Shimásáni 29 Shush 29 Skyworld 46 Snölejoninna 56 Solomon 48 Spárruoabbán 51 Stoerre vaerie 50 Tanawha 52 The Bag 30 The Redfern Story 42 The Routes 43 The White Tiger 39 Tjawa Tjawa 41 Trambo 34 Tsi Tkahéhtayen 40 Tuktumit 42 Turisteme 49 Vilda duottar Vuoiŋŋalaš cummá
34 35
We are still - Mii leat áin dáppe When the Boat Comes In
44 48
Reaktor 63
Aikio, Inger-Mari Aikio, Matti Aleksandroff, Mika Arnaquq-Baril, Alethea Barrigon, Detsy Becker, Nanobah
17, 54, 55 44 19 45 24 59, 60, 61, 62
Cegielski, Christopher Nataanii Chacon, Raven Clark, Moe Commanda, Craig Corlett, Bracken Hanuse
61 58 17 43 25
Dunfjell, Niels Ovllá
33
Eira, Elle Márjá P. Eira, Mai-Lis
34 49, 50
Fofonoff, Ville Freeland, Sydney Friesen, Ippiksaut Fuerez, Segundo
21 41, 59 42 23
Gaup, Anne Merete
34, 36
Haig-Brown Helen Haka, Mika Hamer, Dean Haupt, Ann-Christine Harjo, Sterlin Helander, Marja Hlaing, Thet Su Hopkins, Zoe Leigh Hyde, Daniel
40 52 54 35 38 34 30 40, 46 60
Härkönen, Elmeri Hönig, Anna Paula Jackson, Lisa Jannok, Sofia Johnson, Darlene Jonathan, Michael Jones, Adam Garnet Järvinen, Jonne
21 44 39, 47 44, 56 42 53 56 20
Kanapé, Isabelle Kapiainen-Heiskanen, Päivi Kernell, Amanda Kinraw, Seng Mai Lantto, Anne Marika Lehtosalo, Tarmo Lema, Awki Esteban Lowe, Blackhorse 26, 27, 28, 29, 38, 58, 60
18 16 50 49 32 18 23 51,
Mack, Trevor Martin, Kelrick Mawi, Anna Biak Tha McDougall, James McIntosh, Terrie Miinala, Miikka Monnet, Caroline Moora, Mark
26 52 48 43 55 20 45 41
Oo, Zaw Naing Oskal, Sara Margrethe
47 57
Paltto, Aslak Pigram, Ngaire
16 53
Rakhine, Aung Rawn, Raquel Redcorn, Thomas Ryan Risvik, Inga Marie Rognli, Gjert
31 18 37 34 35
Sanderson, Ray 55 Sarmiento, Diego 22 Seytablaev, Ahtem 62 Strong, Amanda 25 Sugihara, Tune 30 Suikkari, Anita 63 Suohpanterror 57 Tailfeathers, Elle-Máijá Tamou, Rima Thomassen, Yvonne Torikka, Xia Torres-Vives, Andres
46, 58 37 34 19 24
Utsi, Johan Ante
34
Valle, Ailu Vars, Håkon Isak
18 34
Wajstedt, Liselotte Waititi, Taika Wapeemukva, Wayne West, Jouni West, Suvi Wilson, Joe
33 39 25 36 51 54
Åsa Simma
32
Östergren, Oskar
37
NOTES
NOTES
Sámi Dáidaga Doarjjasearvi rs. Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry.
www.skabmagovat.fi
